Ympäristöministerille puoliväliriiheen herätyskello soimaan – Saaristomeren hätään on vihdoin herättävä!

Blogi

Saaristomeren ja koko Itämeren pelastaminen edellyttää
ympäristöministeri  Mikkoselta (vihr.) ja koko hallitukselta ripeitä toimia Itämeren
ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi. Vesiensuojelun rahoituksen
kohdentaminen on korjattava puoliväliriihessä niin, että se auttaa oikeasti
Itämerta ja etenkin Saaristomerta hädässä. Ympäristöministerin on vihdoin
herättävä.

On pakko kysyä, mikä ympäristöministeriä pidättelee? Keinot ovat
tiedossa ja rahoitustakin on käytettävissä. Kyse on poliittisesta tahdosta.
Vesiensuojelun hankkeisiin on eduskuntakaudella käytettävissä 250
miljoonaa euroa. Rahoitus tulisi hallituksen puoliväliriihessä kohdentaa
satojen pienten hankkeiden sijasta vaikuttaviin toimiin Saaristomeren alueella.
Tarvittavia muutoksia puoltavat faktat ja asiantuntijoiden näkemykset. 

Hallituksen on asetettava selkeä tavoite Saaristomeren
ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Ympäristöministeriö tiedotti joulun alla
selvittävänsä vuoden 2021 aikana mahdollisuutta poistaa Saaristomeren kuormitus
rehevöitymistä aiheuttavien ongelmakohteiden listalta. Saaristomeren alue on
Suomen ainoa jäljellä oleva niin sanottu hot spot -kohde Itämeren
suojelukomissio HELCOM:in pahimpien kuormittajien listalla. On vakava vaara,
että viime eduskuntakaudella vauhtiin saatu Itämeren suojelutyö
hautautuu selvitystöihin. 

Asiantuntijat aina MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ovat yhtä mieltä
siitä, että voimavarat pitäisi keskittää vaikuttavasti tulosten
varmistamiseksi. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka yhdistävät suomalaisen
ruoantuotannon siihen, ettei ravinteita valuteta Saaristomereen. Kyse on
viljelijöiden tukemisesta työssä, jonka jokainen suomalainen haluaa onnistuvan.

Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen mukaan nykyiset
vesiensuojelutoimenpiteet eivät riitä turvaamaan Itämeren rannikkovesien
elinvoimaisuutta. Maaliskuussa valmistuneen selvityksen mukaan vesiensuojelun
ravinnekuormituskatot on mahdollista saavuttaa fosforin osalta vain
toteuttamalla maatalouteen liittyvät suojelutoimet kaikessa laajuudessaan.
Lounais-Suomen maataloudessa syntyvä ylijäämälanta onkin saatava
kiertoon.

Edessämme on valtava kiertotalouden haaste. Kokoomus on esittänyt
toistuvasti toteuttavaksi ravinnekierron kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon
niin vesistöjen puhtaus kuin biokaasun tuomat hyödyt. Muutos korvaisi osaltaan
myös riippuvuutta tuontilannoitteista. Tarvittava pohjatyö on jo valmiina, kun
edellinen hallitus kartoitti kokoomuksen aloitteesta keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden
käytön edistämiseen. Voimme samalla avata uuden oven suomalaisen
kiertotalousosaamisen kehittämiselle ja sen viennille.

Lisääntyvät sateet ja lumettomat
talvet kasvattavat ravinnevalumia maalta. Suomen ympäristökeskuksen
ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi pahimmillaan kasvattaa fosforin huuhtoumaa
Saaristomeren valuma-alueen pelloilta 50 prosenttia.

Maamme fosforiravinteiden tarve saataisiin lähes katettua kotimaisen
karjatalouden lantojen sisältämällä fosforiravinteilla. Siksi olisi järkevää
luoda kestävällä tavalla toimiva orgaanisten lannoitteiden
kiertotalousmarkkina. Tästä hyötyvät maatilat ja Saaristomeri sekä koko
Itämeri. Hallituksen on tehtävä samalla päätökset, joilla
turvataan vesiensuojelun tehostamisohjelman mukaisesti ravinnevalumien ehkäisy
hyödyntämällä peltojen kipsikäsittelyllä.

Teimme viime eduskuntakaudella
kokoomuksen vauhdittamana päätöksen mittavasta Itämeren pelastamisohjelmasta.
Vakava tosiasia on, että jo päätetyn lisäksi tarvitsemme suojelutoimiin
ripeästi lisää vaikuttavuutta. Ympäristöministerin ja koko maan
hallituksen on nähtävä, että vaikuttavammat toimet ovat välttämättömiä myös
siksi, että ilmastonmuutos kasvattaa Itämeren rehevöitymistä.

Itämeren puhtaus on
tärkeä asia kaikille helsinkiläisille, koko Itämeren alueen hyvinvoinnille ja
talousalueen menestykselle. Yhteistyö yli maarajojen on välttämätöntä, sillä
meri on yhteinen ja päästöt eivät kunnioita jäsenvaltioiden rajoja. Samalla
meidän on sitkeästi jatkettava työtä, jotta löydämme kotimaassa  kustannustehokkaimmat
keinot Itämeren suojeluun.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Ota kantaa