Verotetaan vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän (Kauppalehti 29.3.)

Blogi

Kauppalehden Olli Herrala
kirjoitti blogissaan (Kauppalehti
17.3.2021
) unelmoivansa yhteiskunnasta, joka mieluummin laskee kuin
kiristää verotusta. Jaan Herralan unelman yhteiskunnasta, jossa työnteko
kannattaa ja ihminen saa pitää reilun osan tuloistaan.

Unelma on kuitenkin vaarassa
karata, kun verojen keventämisen sijaan hallitus kaavailee uusia veroja mm.
maakuntaveron muodossa. Maakuntaverokomitean mietintö osoittaa, että
maakuntavero johtaisi todennäköisesti työn ja eläkkeiden verotuksen
kiristymiseen.

Kokoomus on ainoa puolue, joka
irtisanoutui täysin uudesta verosta komitean raporttiin jättämässä eriävässä
mielipiteessään.

Kireä työn verotus on jo
nykyisin yksi keskeisimmistä kilpailukykyongelmistamme. Työn verotuksen
kiristäminen on nimittäin myrkkyä työllisyydelle ja talouskasvulle.
Suomalaisten vertailumaita heikompi ostovoima heikkenisi edelleen. Kiristämisen
sijaan ansiotuloveroja on kevennettävä.

Kokoomus esitti
vaihtoehtobudjetissaan, että verotuksen painopistettä siirrettäisiin työstä ja
yrittäjyydestä haittojen ja päästöjen verotukseen. Ansiotulojen verotusta
keventäisimme lähes miljardilla. Vastaavasti olemme valmiita hyödyntämään
verotuksen ohjausvaikutusta ilmastopäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen
vähentämiseksi sekä terveyttä ja hyvinvointia vahvistavien kulutustottumusten
edistämiseksi.

Suomalaiset syövät ja juovat
terveytensä kannalta liikaa sokeria. Runsaalla sokerin syönnillä on suora
yhteys kansansairauksiin. Kansanterveyden näkökulmasta on tärkeää saada
erityisesti lasten ja nuorten ravinto vähemmän sokeria sisältäväksi.

Verottamalla sokeria voidaan
ohjata kuluttajia vähentämään liiallista sokeripitoisten tuotteiden kulutusta.
Siksi veropohjan laajentaminen koskemaan virvoitusjuomien lisäksi makeisia ja
jäätelöä sekä kaikkia muita lisättyä sokeria sisältäviä sokeripitoisia
tuotteita on perusteltua.

Kuluttaja voi omilla
ostovalinnoillaan vaikuttaa siihen, miten paljon vero vaikuttaa omaan
talouteen. Terveysperusteisella verotuksella voidaan ohjata myös
elintarviketeollisuutta panostamaan vähäsokerisempien vaihtoehtojen
kehittämiseen. Veron perusteen tulee olla kansanterveydellinen.

Aiemmin sokeriverotyöryhmän
havaitsemat esteet yhdistelmämallin kaltaisen terveysveron käyttöönottoon ovat
ainakin osin poistuneet, kun EU:n kuluttajainformaatioasetuksen soveltaminen on
nyt pakottavaa. Tiedot tuotteiden ravintoainepitoisuuksista ovat aiempaa
helpommin saatavilla.

Verotuksen lisäksi tarvitaan
tietenkin paljon muita keinoja terveellisten ruokavalintojen ja tottumusten
tukemiseksi. Verotusta tulee tarkastella kokonaisuutena ja huomioida myös se, että
verotus koetaan oikeudenmukaiseksi. Siksi meidän on verotettava vähemmän sitä,
mitä haluamme enemmän eli työtä ja yritystoimintaa. Vastaavasti voisimme
verottaa enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän eli haittoja ja päästöjä.

Sari Sarkomaa

Kokoomuksen eduskuntaryhmän
varapuheenjohtaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen

Ota kantaa