Hallitus kääntää sote-esityksellään rumasti selkänsä helsinkiläisille (Töölöläinen 3.3.)

Blogi

Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys sosiaali- ja
terveydenhuollon uudistamiseksi on massiivinen hallinnon uudistus. Esitys
ei sisällä ihmisten hoitoon pääsyä parantavia pykäliä eikä uusia kannustimia
parempiin palveluihin. On vakavaa, että uudistusta yritetään runnoa kovalla
kiireellä läpi eduskunnassa koronakriisin keskellä.

Eduskunnan asiantuntijakuulemisessa ei ole noussut yhtään
järkeenkäypää perustelua, miksi uudistus pitäisi toteuttaa. Suuret kaupungit
vastustavat jyrkästi esitystä, myös pääministerin kotikaupunki
Tampere. Esitys on erityisen vahingollinen Helsingille.
Pääkaupungille luvattu erillisratkaisu on vääristynyt kaupunkimme sote-rahoituksen
erityisleikkaukseksi ja vaarantaa kaupunkimme palvelut.

Uudistuksessa Helsinki säilyy erillisenä
toimijana ja saamme itse tuottaa sote-palvelut. Tosin kaupunginvaltuuston
kokous ei saa enää päättää sote-palveluista vaan ne on päätettävä samalla joukolla
mutta virallisesti eri kokouksessa. Lisäksi kaupunkimme joutuu valtion
tiukan ohjauksen alle.

Helsinkiläisten palvelujen tarkoitettua rahaa esitetään
leikattavaksi kaksin käsin ja rajusti.  Ensinnäkin helsinkiläisten
sote-palveluihin tehdään uudistuksen alussa iso leikkaus. Toiseksi Helsingille
jäisi alle 5 prosenttia kuntaveron tuotosta, jolla on hoidettava muun
muassa kaupunkimme toiminta, opetus-, kulttuuri-, vapaa-aika- ja
liikuntapalvelut sekä maksettava investoinnit ja velat.

Hallituksen itse asettama lainsäädännön arviointineuvosto on
esittänyt poikkeuksellisen vahvan huolen siitä, että hallituksen esitys
näivettää suuret kaupungit. On käsittämätöntä, että helsinkiläiset ministerit
ajavat esitystä. On päivänselvää, että sote-uudistus heikentää toteutuessaan
kaupunkien elinkeinopolitiikan edellytyksiä, niiden kilpailukykyä sekä
mahdollisuuksia investoida kestävään kasvuun. Turmiolliset vaikutukset
ulottuvat tätä kautta merkittävästi koko kansantalouteen.

Globaalissa maailmassa kaupungit ovat (olleet ketteriä
toimijoita) pystyneet ketterästi vastaamaan uusiin asioihin, hyviin ja
huonoihin, jotka kohtaavat kaupungit ensin. On täysin väärä suunta vaikeutta
kaupunkien toimintaa. Päinvastoin kaupunkipolitiikka pitäisi ottaa vielä osin
käyttämättömänä voimavarana keinoksi pääsyssä ulos koronaepidemian alhosta.
 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n varovainen
arvio rahoituksen supistumisesta Uudenmaan osalta on noin 400 miljoonaa
euroa vuosittain. Maakuntauudistus tarkoittaisi Uudenmaan asukaskohtaisen
rahoituksen putoamista 13,5 prosentilla. Se on valtava leikkaus, mikä johtaisi
julkisen terveydenhuollon rajuun karsimiseen. On iso riski, että Uusimaa
ajautuu kahden kerroksen terveydenhuoltoon, jossa saadakseen oikea-aikaista ja
asiakaslähtöistä palvelua on se hankittava kasvavassa määrin yksityiseltä
sektorilta. On kestämätöntä, että uudistus, jonka piti turvata
yhdenvertainen pääsy sote-palveluihin, ajaakin Helsingin palveluja alas ja
vaarantaa valtakunnallista vastuuta kantavan HUS:n toiminnan. Esitystä ei tule
hyväksyä.

Koronan myötä on kaupungissamme entistäkin pidemmät jonot
terveyskeskuksiin ja varsinkin suun terveydenhuoltoon. HUS:n
erikoissairaanhoidossa jonot ovat moninkertaistuneet. Ihmisten hoitoon pääsyn
turvaamiseksi tarvitaan lisätoimia, mutta hallitus toimii päinvastoin
esittäessään helsinkiläisille leikkauksia. Kuinka helsinkiläiset ministerit
selittävät tämän jonossa odottaville kotikaupunkimme ihmisille? Vastausta
en ole saanut.

Hallituksen on syytä keskittyä maakuntahallinnon, -veron ja
-vaalien sijaan toimiin, joilla turvataan verovaroin
järjestetyt, yhdenvertaiset palvelut. Maakuntahallinnon paisuttamisen
sijaan rahat on laitettava ihmisten palveluihin ja varmistettava, että ihmiset
saavat hoitoa. Ensimmäiseksi on uudistettava hoitotakuulaki niin, että
terveysasemalle pääsee kiireettömässä hoidossa viimeistään seitsemän
päivän sisällä. HUS:n toimintamahdollisuudet on turvattava.

Erityisesti yliopistotasoisen tutkimuksen määrärahoja ON
nostettava. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Kansanterveyden
pelastamiseksi ja julkisen sektorin työtaakan kohtuullistamiseksi on lisäksi
järkevää korottaa Kela-korvausta. Hoitojonojen purkamisessa
on hyödynnettävä kaikki saatavilla olevat voimavarat. Jos Helsinki ei
kykene tuottamaan ajoissa ihmisen tarvitsemia palveluja, on tarjottava
palveluseteliä, jolla saa palvelun ilman käyttäjälle aiheutuvia kustannuksia.
Ihmisiä ei saa jättää jonoon. Erityisen tärkeää on nostaa suun terveydenhuollon
Kela-korvausta. Hallituksen valmistelussa olevat toimet romuttaa
Kela-korvaus ovat vastuuttomia ja ne ovat välttämätöntä perua. 

Hoitojonoja oli Helsingissä jo ennen koronaa. Esimerkiksi
Helsingissä terveysasemalle kiireettömän lääkäriajan mediaaniodotusaika on 29
päivää. Myös Töölön terveysaseman tilanne tänä vuonna Helsingissä on
jäänyt koronan takia hoitomatta JA noin 100 000 suun terveydenhuollon
käyntiä. Yhä useampi ottaa terveysvakuutuksen, kun julkiseen
terveydenhoitoon ei pääse. Moni joutuu turvautumaan yksityiseen
terveydenhuoltoon. Kaikilla siihen ei ole mahdollisuutta. Tämä on
yhdenvertaisen terveyspolitiikan irvikuva. 

Samaan aikaan Helsingissä vasemmistovihreät
kuntapoliitikot ovat vastustaneet palveluseteliä piittaamatta jonoihin jätetyistä
ihmisistä. Onneksi kokoomuksen ansiosta palveluseteleitä saadaan joiltain osin
helpottamaan hoitoon pääsyä. En kannata kotikaupunkimme palveluita monin
tavoin heikentävä uudistusta.    

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä
noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset
lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen
eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Kolmen nuoren äiti

Ota kantaa