Ulkoilu on ihmisille henkireikä – koronarajoituksissa tarvitaan ymmärrystä ihmisten erilaisista elämäntilanteista

Blogi

Hallituksen kaavailut liikkumisrajoituksista erityisesti pääkaupunkiseudulle herättävät valtavasti huolta. Moni on laittanut viestiä, että estetään ainakin ensin koronan ryöppyäminen rajan yli eikä ensin rynnätä kieltämään ihmisten liikkumista eikä ainakaan ulkoliikuntaa.

Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan liikkumisrajoitusten toteutuessa kotoaan saisi poistua vain välttämättömissä hallituksen määrittelemissä  tarkoituksissa.

Liikkumisen rajoittamisen on oltava aina aivan viimesijainen keino. Ulkoilun kielto varsinkin niin, että se sallittaisiin vain yhdessä asuville olisi todella eriarvoistava ja kova toimi.

Liikkuminen lisää ihmisen koronakestävyyttä monin tavoin. Ulkoilu, kävely, juoksu ja luonnossa liikkuminen edistävät monin tavoin ihmisten terveyttä ja henkistä hyvinvointia. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Suomalaisista 1,2 miljoonaa asuu yksin ja yhdessä liikkumiseen on löydettävä myös yksinasuville terveysturvalliset mahdollisuudet.

Moni seniori tarvitsee ulkoiluun tueksi toisessa taloudessa asuvan ihmisen apua. Tämän vuoksi  liikkumista yhdessä ei pitäisi missään tapauksessa kategorisesti  rajoittaa samassa taloudessa asuvien oikeudeksi. Monelle esimerkiksi kerran viikossa ulkoilu kolmannen sektorin vapaaehtoisen auttajan tai ystävän kanssa saattaa olla viikon ainoa kontakti toiseen ihmisen.

Hallitus passitti epidemian alussa kategorisesti kaikki 70 vuotta täyttäneet hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevat seniorit neljän seinän sisälle. Tämä oli virhe, josta oikeuskansleri ja ihmisoikeusvaltuuskunta ovat vahvasti hallitusta moittineet. Nyt hallituksen on syytä ottaa vahvoista oikeusoppineiden  moitteista opiksi. Korona ei saa nitistää inhimillisyyttä.

Rajoitukset ovat muuttaneet kaikkien suomalaisten arkea. Erityisesti huolta on kannettu lasten ja nuorten tilanteesta sekä senioreista. Liikkumisrajoitukset ja varsinkin yhdessä ulkoilun kielto muiden kuin oman perheen kanssa osuisi taas rajulla tavalla heihin.

Moni lapsi ja nuori tapaa etäkoulun jälkeen ikätovereitaan turvallisesti ulkona liikkuen. Liikunta ja vuorovaikutus tukevat nuorten oppimista ja normaalia kasvua sekä kehitystä. Kaikille koti ei ole paras paikka. Muiden tapaaminen myös suojaa lapsia monin tavoin. Koronarajoituksissa tarvitaan ymmärrystä ihmisten arjesta ja hyvinvoinnista.

Koronaepidemia on terveyskriisin lisäksi myös mielenterveyden kriisi, joka on koetellut kaiken ikäisten suomalaisten henkistä jaksamista.

Epidemian pitkittyessä ihmisten kestävyys ja terveys ovat koetuksella. Moni seniori ja riskiryhmään kuulunut on ollut yksin kuukausikaupalla kodin seinien sisällä. Samoin on joutunut elämään  moni etäopetuksessa oleva nuori. Etätyössä olevat aikuiset ja uudenlaista arkea pyörittävät vanhemmat tarvitsevat ulkoilua. Ulkoilu on ollut kaiken ikäisille elintärkeä hengähdystauko ja voimavara josta ammennetaan henkistä jaksamista. Suomessa on moneen Euroopan maahan verrattuna mittavat mahdollisuudet pitää etäisyyttä ulkoillessa. Meillä on tilaa, metsiä ja puistoja. Tilaa löytyy hyvin myös Helsingissä.

On nähtävä, että raskaat rajoitukset ja koronan takia saamatta jäänet palvelut sekä apu voivat sairastuttaa enemmän, kuin itse korona.

Suomi on julistettu poikkeustilaan ja maan hallituksella poikkeuksellisen vahva valta toimia ja vastuu tiedottaa maan asioissa. Kaikilla rajoituksilla on myös haittavaikutuksia ja niitä on hallituksen avoimesti  punnittava ja perusteltava. Vaikutuksia on arvioitava tarkkaan varsinkin kun on kyse aivan keskeisten perusoikeuksien rajoittamisesta.

Maamme on pärjännyt koronaepidemian hallinnassa erityisesti siksi, että suomalaiset ovat noudattaneet kuuliaisesti koronaan liittyviä rajoituksia. Suomalaiset ymmärtävät rajoitustoimien kiristymisen, kun epidemiatilanne heikkenee. Jotta näin on jatkossakin, on rajoituksien oltava kohtuullisia ja ihmisiä yhdenvertaisesti sekä inhimillisesti kohtelevia.

Hallituksen on syytä ymmärtää, että mitkään rajoitteet eivät riitä, jos virusmuunnelmat saavat vapaasti vyöryä rajan yli ja jos rokotteiden saaminen viipyy. Isossa osassa Euroopan maita ja muissa Pohjoismaissa vaaditaan rajalla negatiivista koronatestiä. Suomessa hallitus ei ole vieläkään saanut asiaa kuntoon.

Raskasta työtä tekevä hoitohenkilöstö, kuten muutkin joukkoliikenteessä matkustavat joutuvat väistelemään maskittomana  matkustavia yskiviä  ihmisiä. Jäljellä on tekemättömiä toimia, joihin hallituksen on suunnattava ministeriöiden virkamiesten ja omat voimavaransa.

Ulkoilu on ihmisille henkireikä koronaepidemiassa ja sen pitää olla sallittu tietenkin terveysturvallisuutta noudattaen.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Ota kantaa