Skarppaa, Helsinki! Paluumuuttajien aivokuolemalle tultava loppu

Blogi // Tiedotteet // Uutiset

Julkaistu:

Kansainvälinen, kielitaitoinen, seikkailunhaluinen, hyvä sopeutumaan ja omaa uniikin kontaktiverkoston? Kuulostaa unelmatyöntekijältä. Maailmalla suomalaistaustaisia on lähes kaksi miljoonaa ja peräti 300 000 heistä on Suomen kansalaisia. Aivovuoto tulee kääntää takaisin Suomeen.

Palataan pari vuotta taaksepäin. 2019 lähes 70% työnantajista tarvitsee lisää osaajia. Moni yritys katsoo ulkomaille. Pulaa ei ole vain koodareista, vaan kaikista ammattilaisista sähköasentajista myynnin ja markkinoinnin ammattilaisiin, kirjanpitäjistä tiiminvetäjiin.

Ulkosuomalaisuus ei ole mikään muuttumaton olotila, ja pienikin kädenojennus Suomesta olla ratkaiseva tekijä. Houkuttelemme ulkomaalaisia Helsinkiin 90 päiväksi (”90 Day Finn” -hanke), mutta emme tee mitään ulkosuomalaisten houkuttelemiseksi. Paluumuuttaja ei muuta vain Suomeen, vaan hän haluaa muuttaa tiettyyn kaupunkiin tai kuntaan. Omat ja tuttavapiirin kokemukset sekä kertomukset Paluumuuttajat-ryhmässä Facebookissa antavat karua kuvaa siitä, etteivät Suomi ja Helsinki ole tähän ryhmään panostaneet.

Paluumuuttaja jää yksin byrokratiasokkeloon

Paluumuuttoon liittyy pitkä lista järjestettäviä asioita. Kuvittele vaikka perheellisenä, että jokainen viranomaisasia, jonka olet saanut hoidettua pienissä osissa koko elämäsi ajan, rysähtää kerralla hoidettavaksi. Joudut omituiseen limboon – pankkitunnuksia ei saa ilman osoitetta, ilman pankkitunnuksia et voi hoitaa asioita netissä (minne kaikki palvelut ovat siirtyneet), ilman osoitetta et voi hakea varhaiskasvatuspaikkaa tai saa puhelinliittymää, vakuutusta, mitään. Samaan aikaan huolehdit, saako lapsesi päiväkotipaikan ja tukea kielen kanssa ja osaako opettaja koulussa sopeuttaa ja kotouttaa.

Kaiken tämän keskellä haet töitä. Saatat osaajapulasta huolimatta törmätä siihen, ettet osaa navigoida suomalaista työnhakuprosessia tai etsiä piilotyöpaikkoja. TE-keskuksissa sinulle ei ole sopivaa palvelua. Mahdollisesti ulkomaalainen puoliso yrittää samalla selvitä maahantulobyrokratiasta ja työnhausta.

Ulkosuomalaisten jättäminen oman onnensa nojaan on resurssien tuhlausta 

Suuri osa paluumuuttajista pettyy siihen, ettei tutkintoa tai työkokemusta ymmärretä tai verkostoja osata arvostaa. Valtion virkoihin ei pääse, jos tutkintoa ei tunnusteta Suomessa korkeakoulututkinnoksi. On hullua, että suljemme julkisen sektorin työpaikat monilta tutkinnon muodollisen tunnustuksen puutteessa. Meillä huudetaan kansainvälisyyden perään, mutta kun kokemus tulee luokse, ei sitä osatakaan hyödyntää. Tämä on resurssien tuhlausta, ja pahimmillaan aivovuodosta alkanut matka päättyy paluumuuton aivokuolemaan.

Kaupungin tulisi yhdessä muiden tahojen – ministeriöiden, Migrin ja Suomi-seuran kanssa luoda yhteistyössä polku, jolla koulun, varhaiskasvatuksen ja asumisen järjestäminen ja työnhaku alkaisivat sujuvasti jo ulkomailta käsin ja jatkuisi saumattomasti saapuessa.

Mitä paluumuuttajat voivat tuoda Helsingille?

Helsinki on Suomen talouden veturi. Kun pandemia hellittää, pula osaajista on kova. Tämä saattaa aiheuttaa investointihalukkuuden vähenemistä yrityksissä, jos kalliita koneita käyttämään ei löydy käsipareja. Paluumuuttajat ja maahanmuuttajat tuovat verkostonsa ja uudet tavat tehdä maailmalta. Suomi on maantieteellisesti saari, ja meidän on yleensä pienenä kansana mentävä muiden luo. Olemme vientivetoinen talous, riippuvainen myynnistä, ja myynti kontakteista. Ulkosuomalaiset ja paluumuuttajat voisivat toimia verkostona ja avata ovia kontakteillaan maailmalla.

Jos etsimme voittavia ideoita, miksemme kysy kokemusasiantuntijoilta, mikä toimii heidän nykyisessä tai entisessä kotimaassaan? Tuskin me suomalaiset vielä liian hyvin ymmärrämme muita kulttuureja ja liiketoimintaa ulkomailla. Etenkin pk-sektori hyötyisi laajasta asiantuntija-osaamisesta, koska heillä ei ole suuryritysten kontaktiverkkoa.  

Uudellamaalla on runsas kolmannes kaikista työpaikoista. Puolet työllisistä on asiantuntija-ammateissa, jonka osuuden ennakoidaan kasvavan eniten vuoteen 2030. Tätä väestönkasvua ja talouskasvua varten meidän tulisi aktiivisesti houkutella osaavaa työvoimaa Helsinkiin.

Ehdotuksia paluumuuttajien osaamisen hyödyntämiseksi

Paluumuuttajille tulisi räätälöidä paremmin palveluja. Esimerkiksi Helsingin sivulla on maahanmuuttajille osio, mutta ei paluumuuttajille. Kaupungin palveluja tulisi voida hakea jo ennen muuttopäivää, ja esimerkiksi asuntohakuun tulisi voida tehdä keskitetysti yhden portaalin kautta. Lapsilisät, tuet ja neuvolat pitäisi olla haettavissa jo etukäteen, ja palvelut digitaalisesti saavutettavissa yhden luukun periaatteella. Tämä helpottaisi päätöstä tulla takaisin, ja tulla takaisin juuri Helsinkiin.

Ulkosuomalaisten ja paluumuuttajien ammatillisia verkostoja tulisi vaalia ja hyödyntää systemaattisesti, jotta saisimme käyttöön parhaat ideat ja tavat tehdä maailmalta. Jos emme hyödynnä tätä osaamista, se menee hukkaan Suomeen palatessa. Aloitetaan ainakin rakentamalla verkosto, jotta yksittäisten ihmisten osaaminen pääsee kaikkien hyödynnettäväksi ja tulee suuremmaksi kuin vain osiensa summa.

Joitakin hankkeita onkin jo käynnistynyt, mutta Helsingin tulee maan veturina ottaa enemmän vetovastuuta. Helsingin tulisi osaltaan helpottaa paluumuuttajan palvelujen järjestymistä, ja aktiivisesti houkutella osaajia takaisin kansainväliseen, hauskaan ja dynaamiseen pieneen metropoliimme.

Miten Helsinki voisi toivottaa paluumuuttajan paremmin tervetulleeksi? Millainen voimavara paluumuuttaja ja ulkosuomalainen on Suomelle?

Lähteitä:

https://www.helsinkibusinesshub.fi/90-day-finn/

https://www.manpower.fi/tyonantajat/tyonantajan-tietopankki/tutkimukset/osaajapulatutkimus

https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/ekn-yrityskysely-jo-lahes-70-yrityksista-kohtaa-rekrytointivaikeuksia/

Lisää julkaisuja

Koirien kaupunki

Helsingissä koirien määrä kasvaa suhteessa nopeammin kuin väkiluku. Koirien kaupungissa tarvitaan uutta koirastrategiaa luomaan hyvinvointia koirille ja ihmisille.

Ota kantaa