Peruskouluihin tarvitaan lisää yksilöllistä tukea

Blogi

Koulutuspoliittinen keskustelu on saanut viime päivinä tulta alleen, kun Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa kannettiin huolta ammatillisen koulutuksen keskeytymisestä. Edellisellä viikolla taas apulaisprofessori Sonja Kosunen oli kommentoinut tutkimuksiaan siitä, mikä merkitys perhetaustalla on oppimistuloksiin ja jatko-opintoihin hakeutumiseen.

Yksi vaaliteemoistani on, että Helsingin koulujen on oltava jatkossakin maan parhaita. Olen iloinen siitä, että olemme voineet Helsingissä tarjota opetusta enemmän kuin mitä valtakunnallinen tuntijako edellyttää. Tämä näkyy niin, että esimerkiksi vieraiden kielten samoin kuin toisen kotimaisen kielen tunteja on enemmän.

Helsingissä on myös ollut pitkään käytössä ns. positiivisen diskriminaation rahoitus eli myönteisen erityiskohtelun rahoitus. Sen myötä on voitu tasata koulujen välisiä eroja ja tuoda enemmän tukea sinne, missä sitä tarvitaan. Nämä neljä asiaa vaikuttavat indeksiin:

  • Heikko koulutustaso eli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien aikuisten osuus oppilaaksiottoalueella.
  • Keskimääräinen vuositulo asukasta kohden oppilaaksiottoalueella.
  • Vieraskielisten oppilaiden osuus koulussa.
  • Koulun asema oppilaiden kouluvalinnoissa: muilta alueilta kouluun tulevien oppilaiden osuuden ja koulun alueelta muualle lähtevien oppilaiden osuuden erotus.

VATT on tutkinut PD-rahan vaikutuksia Helsingissä ja tulokset ovat hyviä. VATTin mukaan määräraha lisää etenkin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sekä suomenkielisten poikien todennäköisyyttä hakeutua toisen asteen koulutukseen. VATT:n tutkmus löytyy täältä:

PD-rahan lisäksi meidän on varmistettava se, että kaikki helsinkiläiskoululaiset saavat tarvitsemansa yksilöllisen tuen. On aivan eri asia puuttua oppimisvaikeuksiin koulunpolun alussa kuin lopussa.

Osallistuin keskusteluun alla olevalla mielipidekirjoituksella Helsingissä Sanomissa keskiviikkona 10.2.2021. Sain jo heti aamusta paljon positiivista palautetta. Mitä mieltä Sinä olet? Mielellään kuulisin kommentteja.

“Juuri näin. Loppupään pidennykset ja pakot eivät auta, jos lanka on päässyt katkeamaan jo paljon aikaisemmassa vaiheessa”. Ja “Naulan kantaan. Riittävä yksilöllinen tuki riittävän ajoissa sitä tarvitseville lapsille ja nuorille on tärkeää myös ammatilliselle koulutukselle, jotta se kykenee hoitamaan perustehtäväänstä yritysten osaamistarpeisiin vastaamisesta.”

PERUSKOULUIHIN TARVITAAN LISÄÄ YKSILÖLLISTÄ TUKEA

Toisen asteen suorittaminen ilman riittävää luku- ja kirjoitustaitoa tai matematiikan perusteiden hallitsemista ei onnistu.

PÄÄKIRJOITUKSESSA (HS 8.2.) kannettiin huolta siitä, että ammatillinen koulutus keskeytyy liian usein. Samassa lehdessä opetusministeri Jussi Saramo (vas) kertoi (HS Mieli­pide 8.2.) hallituksen vahvistavan koulutuksellista tasa-arvoa. Saramo kommentoi apulaisprofessori Sonja Kosusen huolta (HS 30.1.) perhetaustan merkityksestä oppimistuloksiin ja jatko-opintoihin siirtymisessä.

Sanna Marinin (sd) hallituksen iso ja kauaskantoisin koulutuspoliittinen uudistus on oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen. Uudistuksen kustannuksista valtaosa käytetään oppimateriaali- ja matkakustannusten kattamiseen aina 20 ikävuoteen saakka.

Ministeri Saramon luettelemat, sinänsä tarpeeseen tulevat 300 miljoonan euron laatu- ja tasa-arvorahat ovat vain määräaikaisia hankerahoja. Tämä valinta huolettaa koulutuksen järjestäjiä – hankkeista olisi syytä päästä pitkäjänteiseen koulutuksen kehittämiseen.

Ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen taustalla on useita syitä. Vuoden 2017 nuorisobarometri kertoo, että kokonaan toisen asteen tutkintojen ulkopuolelle jäävien osalta ongelmat keskittyvät erityisesti opiskeluun ja oppimiseen liittyviin haasteisiin.

Peruskouluihin tarvitaan lisää yksilöllistä tukea alaluokista alkaen, ja ohjausta on tehostettava kaikilla koulutusasteilla. Lisätään ammattiopinnoissa tukea oppimiseen niin koulussa kuin työpaikoillakin ja mikä tärkeintä, vahvistetaan oppilas- ja opiskeluhuollon palveluita. Toisen asteen suorittaminen ilman riittävää luku- ja kirjoitustaitoa tai matematiikan perusteiden hallitsemista ei onnistu.

On aika vahvistaa oppimisen perustaa pysyvästi. Perustaitojen oppimiseen tarvitaan pysyvää lisärahoitusta.

Opetusministeri Saramonkin esiin nostama koulutuspoliittinen selonteko on hyvä paikka päättää parlamentaarisesti siitä, miten korjataan ne juurisyyt, jotka näkyvät heikkoina oppimistuloksina ja koulutuksen keskeyttämisinä toisella asteella.

Laura Rissanen

The post Peruskouluihin tarvitaan lisää yksilöllistä tukea appeared first on Laura Rissanen | Kokoomus Helsinki.

Ota kantaa