Itämeren suojelurahoitus uudistettava kevään kehysriihessä -nukahtiko ympäristöministeri?

Blogi

Saaristomeren ja koko Itämeren kannalta on elintärkeää, että ympäristöministeri Krista Mikkosta (vihr.) on hereillä ja ripeät toimet Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi ovat valmisteltu. Vesiensuojelun rahoituksen kohdentaminen on korjattava kevään kehysriihessä.

Ympäristöministeriö tiedotti joulun alla selvittävänsä vuoden 2021 aikana mahdollisuutta poistaa Saaristomeren kuormitus rehevöitymistä aiheuttavien ongelmakohteiden listalta. Moni on huolissaan, että vuosi selvitellään ja eduskuntakausi kuluu ilman uusia vaikuttavia tekoja.  Yhtälailla moni miettii, mikä ympäristöministeriä pidättelee? Keinot ja rahatkin ovat olemassa, puuttuu vain poliittinen tahto. Kevään kehysriihi on viimeisiä hetkiä nykyhallitukselta keskittää suojelutyöhön sovittu rahoitus Itämeren suojelun kannalta vaikuttavasti. Vesiensuojelun hankkeisiin on eduskuntakaudelle käytettävissä tuntuva summa, jopa 250 miljoonaa euroa.

On käsittämätöntä, miksi ympäristöministeri antaa rahoituksen valua satoihin pieniin ja siten vaikuttavuudeltaan vähäisiin hankkeisiin. Asiantuntijat aina MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ovat yhtä mieltä siitä, että voimavarat pitäisi keskittää muutamaan keskeiseen toimenpiteeseen niin, että muutos Itämeressä tapahtuu. Saaristomeren maatalous on Suomen ainoa jäljellä oleva ns. hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOMin pahimpien kuormittajien listalla. Haasteena on erityisesti sikaloiden ja kanaloiden lannan prosessointi. Lanta on saatava kiertoon ylijäämäalueilta, mikä korvaisi osaltaan myös riippuvuutta tuontilannoitteista. 

Kokoomus on esittänyt toistuvasti toteuttavaksi ravinnekierron kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon niin vesistöjen puhtaus kuin biokaasun tuomat hyödyt. Tarvittava pohjatyö on jo valmiina, kun edellinen hallitus selvitti kokoomuksen aloitteesta keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka yhdistävät suomalaisen ruoantuotannon siihen, ettei ravinteita valuteta Saaristomereen. Kyse on viljelijöiden tukemisesta työssä, jonka jokainen suomalainen haluaa onnistuvan. Tahtotila on sama MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ja matkailualaan.

On yhtä yhtä tärkeää, että Saaristomeren kipsikäsittelylle saataisiin jatkorahoitus. Itämeren kestokyky on ollut koetuksella liian kauan. Ravinnekierron ohella tarvitaan kipsikäsittelyä, joka vähentää tutkitusti vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puoleen. Ympäristöministeriön hankkeessa Saaristomeren valuma-alueelle levitetään kipsiä, mutta nykyisellä vesiensuojelun tehostamisohjelmalla voidaan käsitellä vain noin kolmannes kipsikäsittelyyn soveltuvasta pinta-alasta. Peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat koko ohjelman ajan ja myös sen jälkeen.

Maatalouden ympäristötukia on uudistettava vesiensuojelun kannalta vaikuttavimmaksi. Lantafosforin siirron ja kipsikäsittelyn tuki on sisällytettävä EU:n maatalouden tukijärjestelmään.
Itämeren puhtaus on tärkeä asia kaikille helsinkiläisille, koko Itämeren alueen hyvinvoinnille ja talousalueemme menestykselle. Yhteistyö yli maarajojen on välttämätöntä, sillä meri on yhteinen ja päästöt eivät kunnioita jäsenvaltioiden rajoja. Samalla meidän on sitkeästi jatkettava työtä, jotta löydämme kotimaassa   kustannustehokkaimmat keinot Itämeren suojeluun.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Ota kantaa