Kirjallinen kysymys koronarokotusten korvaamisesta sairausvakuutuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja alan yrittäjien sekä suun terveydenhuollon ammattilaisten yhdenvertaisesta rokottamisesta

Blogi

Eduskunnan puhemiehelle

Julkisessa terveydenhuollossa rokote ja rokottaminen ovat maksuttomia palveluita. Rokotus annetaan siten julkisessa terveydenhuollossa maksutta, kuten hallitus on viime vuonna päättänyt. On eriarvoistavaa, että yksityisellä sektorilla Kela-korvaus rokottamisesta on määritelty maksimissaan 60 prosentiksi. Esimerkiksi työterveyshuollossa tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja joutuu maksamaan loppuosan kustannuksista.

On perusteltua, että valtio sitoutuisi korvaamaan
koronarokotusohjelman täysimääräisesti. Tällöin rokotuksen Kela-korvauksen
pitäisi olla 100 prosenttinen. Silloin kansalaisia kohdeltaisiin
tasa-arvoisesti.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että hyvällä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä riittävä rokotuskattavuus on saavutettavissa jopa kesän aikana, jos rokotteiden saatavuus ei muodostu ongelmaksi.    

Palkansaajaväestön tehokas rokottaminen edellyttää työterveyshuollon täysimääräistä mukanaoloa koronarokottamisen käytännön toteutuksessa.

Valtioneuvosto antoi 22.12.2020 tartuntatautilain nojalla asetuksen vapaaehtoisista koronarokotuksista. Asetuksen kanssa julkaistiin siihen liittyvä muistio asetuksen toimeenpanon tueksi. Asetuksen toimeenpanoon liittyvässä STM:n muistiossa on merkittäviä epäkohtia. Muistion mukaan Kela-korvaus työnantajalle olisi korkeimmillaan 60 % rokottamisen kustannuksista. Itse rokote on maksuton. Koska yrityskohtainen kelakorvaus on 423,60 euroa työntekijää kohden, ei rokottamisesta maksettaisi usein ollenkaan korvausta, koska yrityksen työterveyshuollon vuosittainen kelakorvaus on jo täyttynyt. STM:n kaavailun mukaan vain työterveyshoitajat voisivat antaa rokotteen niin, että Kela voisi sen korvata. Tämän seurauksena rokottamisprosessi saattaisi hidastua merkittävästi.

Edellä esitettyjen ongelmien vuoksi
työmarkkinajärjestöt (SAK, Akava, STTK ja EK) ovat esittäneet toimia
koronarokotusten vauhdittamiseksi työterveyshuollossa. Järjestöt esittävät
korvauksen toteuttamista nykyisestä työterveyshuollosta teknisesti erillisenä
järjestelynä, kuten vuoden 2021 alussa voimaan tuleva koronatestien Kela-korvaus
toteutettiin. Kelan maksama korvaus pitäisi rahoittaa valtion toimesta.
Järjestöjen esityksen mukaan korvausprosentin pitää olla koronarokottamisen
osalta 100 % siten, että rokottamisen kustannus ei kerryttäisi
työterveyshuollon vuosittaista menokattoa. Korvaustaksa pitää määritellä
vastaamaan kohtuullista, todellista rokottamisen hintaa. Nykyisestä
työterveyshuollosta erillinen korvausjärjestelmä mahdollistaa rokottamisen
toteuttamisen kaikkien niiden terveydenhuollon ammattilaisten toimesta, jotka
ylipäätään rokottamiseen ovat oikeutettuja.

Työmarkkinajärjestöjen tekemä esitys edellyttää
lakimuutoksia. Tämän vuoksi asialla on todella kova kiire. Viranomaisten arvion
mukaan perusterveen työikäisen väestön rokottaminen tapahtuisi
maalis-huhtikuussa 2021. Ennen tätä pitäisi lakimuutosten tulla voimaan. 

Suomen koronarokotestrategian mukaan ensimmäisenä rokotusta tarjotaan niille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka hoitavat todettuja tai perustellusti epäiltyjä COVID-19 –potilaita ja niille, jotka työskentelevät hoitokodeissa. Valtioneuvoston asetuksessa vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista todetaan, että työntekijän ammattinimike tai työnantaja, julkinen tai yksityinen, ei vaikuttaisi priorisointiin rokottamisjärjestyksessä. Suomessa kunnat vastaavat rokotusten antamisesta ja rokotusvuorossa olevien informoinnista omalla alueellaan. Tästä on seurannut, että eri kunnissa on kirjavia tulkintoja siitä, miten yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä rokotetaan suhteessa julkisen sektorin henkilöstöön.

Huomioitavaa on myös se, että terveydenhuollossa työskentelee yksinyrittäjiä ja freelancereita, jotka osallistuvat koronapotilaiden hoitoon lähikontaktissa vastaanottotoiminnassa, koronanäytteiden otossa ja muissa terveydenhuollon tehtävissä. Näiden etulinjassa työskentelevien toimijoiden rokottamisessa on edelleen epäselvyyttä. Useat sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat, kuten yksinyrittäjät ja freelancerit kaipaavat kipeästi yhtenevää ja selkeää toimintaohjetta siitä, miltä taholta voivat rokotteen saada ja millä aikataululla suojatakseen itsensä ja potilaat.

THL:n suosituksessa rokotusjärjestyksestä ei ole mainintaa suun terveydenhuollosta. Osassa kunnista on huomioitu suun terveydenhuollon ammattilaisten työn luonteeseen liittyvä rokottamisen tarve, mutta osassa taas ei. Ilman riittävää paikallista tietämystä suun terveydenhuollosta on olemassa riski, että rokotusjärjestyksessä ei tule huomioiduksi suun terveydenhuollon erityispiirteet. On välttämätöntä, että myös suun terveydenhuollon henkilökunnan osalta noudatetaan koko maassa rokottamisessa työtehtävänkohtaista järjestystä, sillä joukossa on paljon niitä, jotka tekevät muun muassa päivystystyötä ja hoitavat mahdollisia koronapotilaita. Sama pätee muihin henkilöstöryhmiin. On myös huomioitava, että koko suun terveydenhuollonhenkilökunta tekee koko ajan riskialtista työtä.

Suun terveydenhuollon varotoimet ovat
osoittautuneet tehokkaiksi ja niitä on noudatettu huolellisesti, sillä
potilastyössä tapahtuneita tartuntoja Suomessa tai kansainvälisesti ei ole
raportoitu. Näin siitäkin huolimatta, että tiedossa on Suomessakin useita
tapauksia, joissa terveeksi oletettu potilas on alkanut oireilla ja todettu
koronapositiiviseksi pian hammashoitokäynnin jälkeen. 

Edellä
olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän /
esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, etteivät
kansalaiset ole eriarvoisessa asemassa koronarokotusten suhteen?

Mihin
toimiin hallitus ryhtyy koronarokotusten 100 prosenttisen Kela-korvattavuuden
toteutumiseksi?

Miten
varmistetaan, että koronapotilaiden hoitoon osallistuvat sosiaali- ja
terveydenhuollon ammattilaiset ovat yhdenvertaisessa asemassa koronarokotteen
saamisessa työnantajasta riippumatta?

Miten varmistetaan
koronapotilaiden hoitoon ja näytteenottoon osallistuvien yksinyrittäjinä ja
freelancereina toimivien terveydenhuollon ammattilaisten rokottaminen THL:n
suosituksen mukaisessa rokottamisjärjestyksessä?

Millaisin toimin
turvataan suun terveyden huollon ammattilaisten yhdenvertainen asema
rokotusjärjestyksessä?

Mihin toimiin
hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että työterveyshuolto on täysimääräisesti
mukana koronarokotusten toteuttamisessa?

Mihin perustuu
hallituksen linjaus koronarokottamisen Kela-korvauksen 60 prosentin tasosta?

Helsingissä 20.1.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Ota kantaa