Kirjallinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työssä jaksamisen ja henkilöstön riittävyyden turvaamisesta sekä palkitsemisen yhdenvertaisista mahdollisuuksista ja koronakustannusten yhdenvertaisesta korvaamisesta kunnille ja sairaanhoitopiireille

Blogi

Eduskunnan puhemiehelle

Henkilöstöpula
ja työuupumus painavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Korona on
lisännyt monen kuormitusta jo ennestään vaikeassa tilanteessa. Sairaalahoidon
ja tehohoidon tarve lisääntyvät varsinkin Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiirin alueella joulun aikaan. Julkisen terveydenhuollon
kuormitus on valtava koronan toisen aallon hyökyessä maahamme.

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat venyneet paljon koronan
hoitamiseksi ja poikkeuksellisissa oloissa on tehty paljon ylitöitä. Moni on
myös joutunut karsimaan vapaa-ajaltaan sosiaalisia kontakteja suojatakseen
potilaita.

Koronan myötä
muodostunut henkilöstövaje, pitkään jatkuneet ylityöt, menetetyt lomat ja
jatkuva kiire ovat saaneet monet sote ammattilaiset uupumaan ja
alanvaihtoajatuksiin. Tehyn kyselyn mukaan hoitajista jopa
yhdeksän kymmenestä on harkinnut alanvaihtoa viime kuukausina. 

Paine
työpaikoilla näkyy myös Etelä-Suomen aluehallintovirastossa (avi). Virastoon on
tullut useita valvontapyyntöjä liittyen henkilöstömitoitukseen.

Henkilöstöpulan
osalta tilanne on kehittymässä paikoin todella vaikeaksi. Jo ennen koronaa
terveydenhuollossa valitsi henkilöstöpula. Valmiuslain nojalla hoitajat voidaan
määrätä töihin ja ylitöihin myös vapaalta. Myös heidän vuosilomansa voidaan
perua. Tämä epävarmuus kuormittuneessa tilanteessa on vaarassa heikentää
jaksamista ja työtyytyväisyyttä entisestään. Henkilöstö tarvitsee nyt
”porkkanaa eikä keppiä”. Tilanteen korjaamiseksi sote-alan järjestöt ovat
pyytäneet apua maan hallitukselta. 

Hoitajien ja
muiden julkisella sektorilla työskentelevien mahdollinen koronakorvaus on
noussut julkiseen keskusteluun. Suomessa koronakorvausta on maksettu eri
sairaanhoitopiireissä vaihtelevin käytäntein. Osassa on maksettu tietty
kertakorvaus, korotettu hälytysraha, lisävuorokorvaus tai loman perumisesta
maksettu korvaus.

Koronakorvausten maksaminen on vaihdellut alueellisesti. On
välttämätöntä, että sairaanhoitopiireillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet
henkilöstön korvauksien maksamiseen ja toimintaansa.

Hallitus on luvannut korvata kunnille täysimääräisesti
koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset niin kauan kuin tautitilanne
ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät. Eduskunta kiinnitti
valtion vuoden 2021 käsittelevässä talousarviomietinnössä huomiota siihen,
että valtionosuusmenettelyn kautta myönnetty koronatuki on laskennallista, eikä
sen kautta pystytä ottamaan kovin tarkasti huomioon kuntien todellisia
epidemiaan liittyviä kustannuksia. Näin valtionosuuden lisäykset ovat olleet
joidenkin kuntien kohdalla suurempia kuin epidemian aiheuttamat
lisäkustannukset. Valiokunta painottaa, että koronaan liittyvien tukien
myöntöperusteissa on otettava aiempaa selkeämmin huomioon kuntien todelliset
kustannukset. Kuntatalouden kannalta on myös tärkeää, että hallituksen linjauksen
mukaisesti kunnille ja sairaanhoitopiireille korvataan täysimääräisesti
koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset niin kauan kuin tautitilanne
ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät.

Koronatartunnoista suuri osa on
olut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, ja koronasta
aiheutuneet kustannukset ovat olleet muuta maata merkittävästi suuremmat.

Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan Juha Tuomisen mukaan HUSin talouden
alijäämä tulee olemaan kuluvan vuoden osalta kymmeniä miljoonia euroja. HUSin
ja sen jäsenkuntien taloustilanne on kriittinen. HUS on aiemmin tänä vuonna
saanut 71 miljoonan euron avustuksen ja valtion seitsemännessä
lisätalousarviossa HUSille tulee 17 miljoonaa euroa lisää. HUSin
toimitusjohtajan Juha Tuomisen mukaan tämä ei riitä sillä HUS on arviolta 40
miljoonaa euroa miinuksella.

On välttämätöntä
ryhtyä toimiin ja löytää yhdessä kestävät ratkaisut sosiaali- ja
terveydenhuollon ammattilaisten työtaakan pitämiseksi kohtuullisena. 

Koronan
aiheuttamat hoitoonpääsyn ongelmat ja hoitoaikojen perumiset ovat vaarassa
sairastuttaa ja aiheuttaa enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin
koronaepidemia. Hoitovelan purku on iso haaste julkisen sosiaali-
ja terveydenhuollon kantokyvylle ja henkilöstön riittävyydelle sekä
jaksamiselle. Hoitovelan purkamiseen on arvioitu kuluvan jopa
vuosia. Hoitovaje on purettava siten, että sote henkilöstön hyvinvointi ei
vaarannu. Työhön tarvitaan kaikki sote-toimijat, julkisen sektorin lisäksi
yritykset ja kolmannen sektorin mukaan. Näin voidaan osaltaan helpottaa julkisen sektorin henkilöstön
työtaakkaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan
työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisin toimin hallitus tukee sosiaali- ja terveydenhuollon
ammattilaisten työssä jaksamista koronakriisin aikana?

Miten hallitus varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon
henkilöstön riittävyyden koronaepidemian aikana?

Miten hallitus varmistaa kunnille ja sairaanhoitopiireille
riittävät ja yhdenvertaiset voimavarat ja mahdollisuudet toimintaansa ja myös sosiaali-
ja terveydenhuollon henkilöstön palkitsemiseen?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että koronaepidemian aiheuttama
hoitovelka saadaan purettua siten, että henkilöstön kuormittumista ei lisätä
entisestään ja miten työhön turvataan riittävät voimavarat?

Helsingissä 22.12.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari
Sarkomaa [kok]

Ota kantaa