Toimenpidealoite kuntoutustakuun toteuttamisesta

Blogi

Eduskunnalle

Oikea-aikainen kuntoutus ja liikuntaan kannustaminen ovat
vaikuttavia toimia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hoitoon pääsyn
pitkittyminen ja liian myöhään aloitettava kuntoutus heikentävät huomattavasti
elämänlaatua, työ ja toimintakykyä. Kuntoutuksen ja liikuntapalveluiden tiivis
kytkeminen hoitoketjun osaksi on sekä inhimillisen kärsimyksen vähentämisen
että kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta oikea suunta. Kuntoutuksella
ylläpidetään mm. kansansairauksiin, kuten diabetekseen, sairastuneiden
hoitotasapainoa ja ehkäistään sairauden etenemistä.

Kuntoutustakuulla turvataan kaiken
ikäisten kuntoutusta tarvitsevien ihmisten kuntoutukseen pääsy, annetaan
määräajat kuntoutusprosessin oikea-aikaiselle käynnistämiselle ja liikuntaan
ohjaamiselle. Kuntoutustakuulla kuntoutus nivotaan osaksi sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluja sekä toimivaa ja vaikuttavaa hoitoketjua.
Oikea-aikaisella kuntoutuksella varmistetaan, että ihminen toipuu eikä siirry
uudelleen hoitojonoon. 

Katkeamattomalla
kuntoutuspolulla edistetään terveyttä ja toimintakykyä sekä vältytään
ennenaikaisilta eläköitymisiltä ja ehkäistään ikääntyneiden ihmisten
toimintakyvyn heikkenemistä. Kuntoutustakuu on parhaimmillaan täsmätoimi
työurien pidentämiseen ja sekä työ- ja toimintakyvyn että elämänlaadun
edistämiseen. Kuntoutustakuulla saavutettavat säästöt ovat
miljardiluokkaa. 

Maassamme vuosittain tapahtuvien reilun
7000 lonkkamurtuman hoito on kuvaava esimerkki kuntoutuksen vaikuttavuudesta.
Kotona ennen murtumaa ja leikkausta asuneista päätyy lähes 30 % vuoden kuluessa
pysyvään laitoshoitoon. Espoon Jorvissa toteutettu Lonkkaliukumäki -mallin
avulla on voitu lyhentää merkittävästi sairaalahoitoaikaa, vähentää ikäihmisten
joutumista pitkäaikaishoitoon ja siten pienentää kustannuksia sekä lisätä
ihmisten elämän laatua. Toimintamallissa taataan ikäihmisille kuntoutus ja
riittävä kotiapu. Lonkkaleikkauksessa olleet potilaat kotiutuvat aiempaa
nopeammin, toimintakykyisempinä ja tyytyväisempinä matalan kynnyksen ja
oikea-aikaisen kuntoutuksen takia.

Liikkumattomuus
on kansansairauksien keskeisin riskitekijä, jonka vuosittaiset kustannukset
ovat useita miljardeja euroja. Työikäisillä liikkumattomuus ja työn kuormitus
ovat yhteydessä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin, joiden hintalappu on 3–4
miljardia euroa vuodessa. Ikääntyneillä liikkumattomuus heikentää
toimintakykyä, elämänlaatua ja lyhentää elinajan odotetta. Panostusten lasten
ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen on todettu olevan yhteydessä korkeampaan
koulutustasoon ja vahvempaan työelämässä menestymiseen. Samalla se edesauttaa
ehkäisemään kansansairauksia ja työkyvyn ongelmia.

Suomessa laitoshoidon osuus
vanhusten hoidossa on kansainvälisesti vertaillen korkealla. Laitoshoidon
osuuden vähentäminen on tärkeä tavoite. Kuntoutukseen ja kotona pärjäämisen
tukemiseen panostamalla voidaan vähentää laitoshoidon tarvetta, edistää
elämänlaadun merkittävää kohentumista sekä saavuttaa suuria kustannussäästöjä. Kuntoutustakuun
avulla tuetaan ikäihmisten kotona asumista ja vältetään laitoshoitoon
siirtymistä niin pitkään, kuin se inhimillisesti on perusteltua.

Mitä
iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta
liikuntaan ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää
ratkaisut sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta. Liikuntaneuvontaa
ja -palveluita on tarjottava terveysasemilla ja palvelukeskuksissa.
Liikuntaryhmiä ja -palveluita tulee järjestää riittävästi myös kotihoidon ja
omaishoidon asiakkaille.

Kotikuntoutustoimintamalli on juurrutettava osaksi
kotihoitoa tukemaan ikääntyneiden toimintakykyä ja mahdollisuutta asua
arvokkaasti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään viime hallituskaudella
toteutetun I&O-kärkihankkeen suositusten mukaisesti. Koko sote-henkilöstö
tulee saada nykyistä vahvemmin mukaan liikunnan edistämiseen.

Kuntoutuksen oikea-aikaisuuden ja
ketterien palvelupolkujen mahdollistamiseksi fysioterapeutin suoravastaanotot tulee lisätä osaksi
terveyskeskusten palveluvalikoimaa. Tutkimusten mukaan fysioterapeutin
suoravastaanottokäynnin jälkeen potilaat tarvitsevat harvoin sairauslomaa,
lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille. Tarvittaessa
fysioterapeutti ohjaa potilaan lääkärin vastaanotolle. Fysioterapeuttien
työskentely kouluissa tukee erityisesti vähän liikkuvia lapsia. Fysioterapeuttien
suoravastaanottotoiminnalla on saavutettavissa huomattavat säästöt sekä
vaikuttavat, nopeat ja paremmat palvelut. Kaikkien kuntoutusalan ammattilaisten
erikoisosaamisen hyödyntäminen kuntoutusjärjestelmässä säästää voimavaroja
samalla kun se tarjoaa iäkkäille mahdollisuuden tehokkaaseen, kotona tai
lähellä kotia toteutettavaan tulokselliseen kuntoutukseen.

Kuntoutus on
laaja käsite ja lisäksi erilaisia kuntoutuspalveluja tarjoaa moninainen joukko
toimijoita. Tilannetta ratkoi vuonna 2017 kuntoutuksen
uudistamiskomitea, joka esitti muun muassa tiedonkulun parantamista
tietojärjestelmiä kehittämällä, yhtä yhteistä asiakassuunnitelmaa useita
palveluja tarvitseville sekä nimettyä vastuuhenkilöä, joka vastaa eri
palvelujen yhteensovittamisesta. Kuntoutuksen
uudistamiskomitean ehdotukset on vietävä eteenpäin. Kuntoutusprosessissa
tulee hyödyntää kaikki terveydenhuollon osaamisresurssit nykyistä tehokkaammin,
jotta ihmisten ei tarvitsisi jonottaa päästäkseen kuntoutukseen tuki- ja
liikuntaelinvaivoissaan. Jonoissa vaivat kroonistuvat, sairauslomat pitenevät
ja hoitokulut kasvavat.

Koronaviruspandemia syvensi Suomessa pitkään
kertynyttä kuntoutusvelkaa. Koululaisten liikuntamäärät
romahtivat, työmatkaliikunta väheni ja ikääntyneiden elinpiiri
kaventui. Etätyö lisäsi työn fyysistä ja psyykkistä kuormitusta.
Laitoshoidossa olevien kuntoutuspalvelut keskeytyivät ja sosiaaliset kontaktit
loppuivat. Kuntoutusvelan kuittaamiseksi tarvitaan nyt tehokkaita toimia,
esimerkiksi kuntoutuksen palveluseteli sekä kuntoutukseen kohdennettu
lisärahoitus kunnille.

Jo voimassa olevan palvelusetelilain avulla voidaan
varmistaa katkeamattomat kuntoutuspolut hyödyntämällä palveluseteliä nykyistä
tehokkaammin. Palveluseteli on myös väline vielä tehokkaampaan fysioterapeutin
suoravastaanottotoiminnan hyödyntämiseen. On tärkeää tunnistaa yksityisten
tuottamien kuntoutuspalvelujen kustannustehokkuus ja korkea kuntoutusalan
ammattitaito. Hyödyntämällä palvelusetelin avulla kaikkien sektoreiden
kuntoutusalan ammattilaisten osaamista päästään kohti
saumatonta hoitojärjestelmää, joka pystyy parhaiten tukemaan ja parantamaan
ihmisen toimintakykyä.

Edellä
olevan perusteella ehdotan / ehdotamme,

että
hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kuntoutustakuun toteuttamiseksi.

Helsingissä 15.12.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Ota kantaa