Kirjallinen kysymys uusien yhdistelmähoitojen käyttöönotosta syövänhoidossa ja kansallisen syöpäkeskuksen koordinoivan yksikön perustamisesta

Blogi

Eduskunnan
puhemiehelle

Joka kolmas suomalainen sairastuu elinaikanaan
syöpään. Vaikka syöpätapausten määrä kasvaa, yhä useampi syöpään sairastunut
paranee tai elää kroonisen sairauden kanssa. Uusien lääkehoitojen kehittäminen
syöpäsairauksien hoitoon on määrällisesti mitattuna keskeisin lääkekehityksen
kohde maailmanlaajuisesti.

Suomessa lääkkeiden rahoitus ja arviointi
jakaantuu kahteen kanavaan niiden annostelutavan perusteella. Sairaalassa
suonensisäisesti annettavien lääkehoitojen kuluista vastaavat kunnat, jotka
rahoittavat sairaanhoitopiirejä. Sairaalalääkkeiden arvioinnista vastaa Fimea.
Terveydenhuollon Palveluvalikoimaneuvosto Palko antaa lisäksi suositukset
uusien lääkkeiden sisällyttämisestä kansalliseen palveluvalikoimaan. Jos
hoidosta ei ole kansallista arviointia tai suositusta, arviointi tehdään
sairaanhoitopiireissä. Avohoidon osalta reseptilääkkeiden korvattavuudesta
päätetään Lääkkeiden hintalautakunnassa Hilassa, jonka päätösten toimeenpanosta
vastaa Kela ja sairausvakuutuksesta maksettavista lääkekorvauksista valtio.
Kaksikanavajärjestelmäämme perustuva jako sairaala- ja avoterveydenhuollon
lääkkeisiin on keinotekoinen eikä enää vastaa lääkekehityksen ja uusien
hoitomuotojen myötä muuttuneisiin tarpeisiin.

Suomen Syöpäpotilaat ry on kannanotossaan nostanut
esiin Suomen kaksikanavaisesta lääkkeiden rahoitusjärjestelmästä johtuvat
jäykkyydet, jotka eivät mahdollista useiden yhdistelmähoitojen arviointia eikä
käyttöönottoa syöpien hoidossa. Suomen Syöpäpotilaat ry:n mukaan
rahoitusjärjestelmä on luonut väliinputoajatilanteen: potilaat eivät saa
yhdistelmähoitoa, jos vain toinen lääkkeistä kuuluu sairaalan vastuulle ja
toiseen ei ole puolestaan mahdollista saada sairausvakuutuskorvausta. Ongelma
olisi mahdollista korjata lainmuutoksella.

Vallitseva lainsäädäntö ja lääkkeiden
kaksikanavarahoitusjärjestelmä asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan. Suomen
Syöpäpotilaat ry:n ja munuaissyöpää hoitavien lääkärien mukaan nykyinen
lainsäädäntö estää levinnyttä munuaissyöpää sairastavia potilaita saamasta
tehokkaaksi todettua immunologisen, suonensisäisesti annosteltavan hoidon ja
tablettimuotoisen lääkkeen yhdistelmähoitoa, jolle Euroopan Komissio myönsi
2019 myyntiluvan pitkälle edenneen munuaissolukarsinooman ensilinjan hoitoon.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 26.11
monikanavarahoituksen purkamisen selvittämistä varten neljä valmisteluryhmää,
mukaan lukien lääkekorvausjärjestelmän valmisteluryhmän myöhemmin
käynnistettävän parlamentaarisen valmistelun tueksi. Ministeriö asetti lisäksi
lokakuun alussa Lääkeasioiden tiekartan toimeenpanon koordinaatioryhmän, jonka
toimikausi kestää 30.4.2023 saakka. Potilaiden näkökulmasta uudistustarve on
kiireellinen. Vakavasti sairailla syöpäpotilailla, ei ole mahdollisuutta
odottaa tehokkaaksi todetun, muualla Euroopassa saatavilla olevan hoidon
mahdollistavaa lainsäädäntöä vaalikauden loppuun. Erilaiset syövän
yhdistelmähoidot yleistyvät syöpätyyppien hoidossa ja niiden käyttö tulisi
mahdollistaa Suomessa lakimuutoksella kiireellisesti.

Suomen Syöpäinstituutin Säätiön
aloitteesta Jyrki Kataisen hallituksen käynnistämän arviointityön pohjalta
edennyt hanke Kansallisen Syöpäkeskuksen ja koordinoivan yksikön perustamiseksi
eteni lokakuussa 2019 perustamissopimuksen allekirjoitukseen. Kansallinen
syöpäkeskus koostuu jo perustetuista alueellisista keskuksista sekä erillisestä
koordinoivasta yksiköstä, joka oli ministeriön määritelmän mukaan määrä
perustaa HUSin yhteyteen mahdollisimman pian perustamissopimuksen
allekirjoituksen jälkeen. On vakavaa, että Kansallisen syöpäkeskuksen toiminnan
käynnistymisen edellytyksenä olevan koordinoivan yksikön rahoitus ja
perustaminen on viivästynyt.  

Kansallinen
syöpäkeskuksen tavoitteina on muun muassa turvata yhdenvertaista hoitoa ja
edistää tutkimusta ja sen toiminnan täysimääräistä käynnistymistä tulisi
kiirehtiä.

Suuntaamalla voimavaroja osaamiskeskuksiin, kuten
syöpäkeskukseen voidaan panostaa parempaan hoitoon sekä suomessa tehtävään
tutkimukseen. Samalla rakennamme yrityksille houkuttelevaa toimintaympäristöä,
joka tuo tutkimusinvestointeja suomeen. panostus maksaa itsensä takaisin
parempana hoitona ja kasvavina tutkimusinvestointeina. 

Edellä
olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme
asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin
toimiin hallitus ryhtyy yhdistelmähoitojen käyttöönoton mahdollistamiseksi
syöpäpotilaiden hoidossa?

Mihin toimiin hallitus
ryhtyy Kansallisen syöpäkeskuksen toiminnan käynnistymisen edellytyksenä olevan
koordinoivan yksikön perustamiseksi?

Helsingissä
08.12.2020

Sari Sarkomaa /kok

Ota kantaa