Kirjallinen kysymys covid-19 aiheuttamien silmätautien hoitojonojen purkamisesta ja varautumisesta väestön ikääntymisen vaikutuksiin silmäterveydenhuollossa

Blogi

Eduskunnan puhemiehelle

Silmätautien
hoitoon pääsy on vaikeutunut COVID-19-epidemian aikana. Kun 31.8.2019 yli 180
vrk hoitoa odottaneita oli 561, vuotta myöhemmin 31.8.2020 heitä oli peräti 5
660. Erityisen vaikea tilanne on Helsingin ja Uudenmaan – sekä Satakunnan
sairaanhoitopiireissä. 

COVID-19:n
aiheuttama vaikea hoitoon pääsy antaa ennakkokäsityksen silmäterveydenhuollon
tulossa olevista, ikääntyvään väestöön ja sen kaihin-, glaukooman-,
ikärappeumien- ja diabeettisten silmäsairauksien hoitoon liittyvien haasteiden
mittasuhteista. On mahdollista, että edellä mainittuja sairauksia sairastavien
noin 900 000 henkilön lukumäärä kaksinkertaistuu kuluvan vuosikymmenen
loppuun mennessä.

Sairaanhoitopiirien
silmätautien poliklinikoille tehdään vuosittain yhteensä noin 600 000
hoitokäyntiä. Samaan aikaan yksityisiin optikkoliikkeisiin tehdään noin 1 500
000 tutkimuskäyntiä; silmälääkärivastaanotoille noin 500 000 ja
optikkovastaanotoille noin 1 000 0000 asiakaskäyntiä. Yksityisen sektorin
vastaanottokapasiteetti on noin 2,5-kertainen julkisen sektorin kapasiteettiin
verrattuna. 

Suomessa on
valtakunnallinen, 676 optikkoliikkeinä tunnettu, luvanvaraisten terveydenhuollon
toimintayksiköiden verkosto, joista 90 %:a tuottaa sekä optikko- että
silmälääkäripalveluja ja niihin liittyviä silmätutkimuksia. Yksiköissä toimii
Suomen kaikkiaan noin 500 työikäisestä silmälääkäristä 350 ja noin 1 500
laillistetusta optikosta 1 200 vastaten perustason näönhuollon- ja
silmäterveyden palveluiden tuotannosta.

Näkemisen ja
silmäterveys NÄE ry:n kesäkuussa 2020 valmistuneen selvityksen mukaan
yksityisten optikkoliikkeiden tuottamien silmäterveyspalveluiden hyödyntäminen
julkisesti rahoitettujen palveluiden tuotannossa säästäisi vuosittain noin 30
miljoonaa euroa sairaanhoitopiirien omistajakuntien verovaroja. Selvitys
perustuu kolmen sairaanhoitopiirin (Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjois-Savo)
julkisesti ilmoittamiin palveluhintoihin ja yksityisten palveluntarjoajien
samojen palveluiden hinnastohintoihin. Esimerkiksi Kymenlaakson
sairaanhoitopiirin osalta kysymys on vuosittain noin 930 000 euron säästöstä.

Edellä olevan
perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme
asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Kuinka hallitus
aikoo varmistaa, että silmätautien pahoin ruuhkautunut hoitoon pääsy
normalisoidaan mahdollisimman nopeasti ja että se tehdään kustannustehokkaalla
tavalla ilman tarpeettomia investointeja laite- ja henkilöresursseihin?

Mitä toimenpiteitä hallitus on
suunnitellut varautuakseen silmäsairauksista kärsivien potilaiden lukumäärän
kaksinkertaistumiseen ja hoitokäyntien volyymin moninkertaistumiseen nykyisestä
kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä?

Helsingissä 3.11.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari
Sarkomaa [kok]

Ota kantaa