Laitoshoidosta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (29.10.2020)

Blogi
Kirjoitin ansiokasta työtä ikääntyneiden hyvinvoinnin eteen tekevän Vanhusten hyvinvointi ry:n nettisivuille artikkelin, jonka lisään myös tähän. (https://www.vanhustenhyvinvointi.net/)
“Olen toiminut pitkään vanhustenhuollossa eri tehtävissä. Ensin asiakastyössä, sittemmin kehittäjänä, johtajana ja tutkijana. Tästä perspektiivistä katsoen ikääntyneen väestön tarpeet ja palvelut ovat muuttuneet vuosien myötä paljon.
Ikääntyneiden määrä ja osuus väestössä on kasvanut ja elinajanodote pidentynyt. Esim. kotikunnassani Helsingissä 75
vuotta täyttäneiden lukumäärä kasvaa tällä vuosikymmenellä n. 2 000-3 000 henkilöllä vuosittain. Palvelujen tarve ei kuitenkaan kasva samassa suhteessa, sillä tämän päivän eläkeikäiset ovat aiempia ikäluokkia terveempiä, toimintakykyisempiä,
aktiivisempia ja elinvoimaisempia.
Vielä 1990-luvulla iäkkäille kansalaisille järjestettiin lähinnä vain kotihoitoa ja pitkäaikaista ympärivuorokautista hoitoa sairaalamaisissa yksiköissä. Tosin hoidon saanti oli nykyistä helpompaa kun palvelujen tarvitsijoita oli vähemmän. Nyt kunnissa on tarjolla monenlaisia avopalveluja kuten palvelukeskustoimintaa ja välimuotoisia palveluja, esim. päivätoimintaa sekä ympärivuorokautista asumispalvelua. Lisäksi on sähköisiä palveluita, joilla tuetaan muita palveluja.
Hoidon sisältö on myös kehittynyt, vaikka kehittämistarpeita on edelleen. Esim. vasta 2000-luvun taitteessa perustettiin erillisiä muistisairaiden yksiköitä. Myös muistisairauksien tutkimus- ja hoitomenetelmät ovat kehittyneet. On lääkkeellisiä ja lääkkeettömiä hoitomuotoja. Muistisairaita osataan kohdata, tukea ja kuntouttaa entistä paremmin tutkimustietoon perustuen.
Julkisessa keskustelussa painottuvat useimmin ikääntyneiden raskaimpien palvelujen tarve ja laatu. Muiden avun varassa
elävien ihmisten ympärivuorokautisen palvelun onkin oltava laadukasta, ja ammattitaitoisesti tuotettua. On kuitenkin hyvä huomioida, että esim. Helsingin 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä n. 8 % on pitkäaikaisesti ympärivuorokautisessa
hoidossa hoitoyksiköissä ja n. 12 % säännöllisen kotihoidon asiakkaina. Suurin osa tästä ikäluokasta asuu ja elää itsenäisesti kodeissaan. Tämän vuoksi keskustelua ja kuntien toimia kannattaisi suunnata entistä enemmän myös hyvinvointia ja
terveyttä edistäviin palveluihin, ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen. Siihen, että ikääntyneiden terveys ja toimintakyky säilyvät mahdollisimman pitkään.
Hyvinvointia ja terveyttä edistävät toimet ovat olleet mukana kuntien suunnitelmissa jo pitkään, mutta eteneminen on ollut
hidasta. Ehkä siksi, että toimenpiteiden edistämiseen tarvitaan kunnissa kaikkien toimialojen yhteistyötä. Ikääntyneiden tarpeet on otettava huomioon sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi mm. kaavoituksessa, rakentamisessa, palvelujen sijoittelussa, liikennejärjestelyissä, kulttuuri- ja liikuntapalveluissa. Iäkkään ihmisen kannalta on merkittävää, pääseekö hän liikkumaan kodissaan esteettömästi, ja pääseekö hän omin voimin kauppaan, apteekkiin, palvelukeskuksiin ym. kohteisiin.
Kaikkiaan asumisen, ympäristön ja palvelujen toimiva kokonaisuus on perusta turvalliselle ikääntymiselle. Oman elämän valinnoissa tärkeitä ovat myös hyvä ravitsemus, liikunta sekä sosiaalinen toiminta. Näistä voi jokainen iäkäs
ihminen pyrkiä itse huolehtimaan, mutta myös kuntien, järjestöjen ym. toimijoiden tukea tarvitaan iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.
Seija Muurinen
TtT, gerontologian dosentti, sairaanhoitaja-diakonissa,
kaupunginvaltuutettu, Helsinki ”

The post Laitoshoidosta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (29.10.2020) appeared first on Seija Muurinen.