Ammatillisen koulutuksen reformia tulee kehittää

Blogi // Tiedote

OSANA oppivelvollisuuden laajentamista hallitus esittää muutosta ammatillista koulutusta koskevaan lainsäädäntöön, jonka myötä asetuksella voidaan säätää ammatillisen peruskoulutuksen opetustuntien määrästä. Tämä uhkaa romuttaa ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden.

Amisreformin keskeinen tavoite oli lisätä yksilöllisiä opintopolkuja sekä vahvistaa osaamista. Opintojen yksilöllistäminen auttaa tunnistamaan opiskelijoiden tarpeet ja näin voidaan tukea heitä juuri oikeilla tavoilla. On järkyttävää, että hallitus haluaa nyt romuttaa tämän.

Jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle laaditaan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelma. Suunnitelman avulla varmistetaan, että opiskelijat saavat omaan tasoonsa nähden riittävästi opetusta, ohjausta ja tukea saavuttaakseen osaamistavoitteensa.

On aito uhka, että mikäli nykyiset osaamispisteet sidotaan tiettyyn tuntimäärään, tulee tästä tuntimäärästä uusi maksimi. Osaamispisteiden on jatkossakin perustuttava hankitun osaamisen tasoon ja laatuun, ei tiettyyn tuntimäärään.

Ammatillisen koulutuksen reformin ensisijaisena tavoitteena oli parantaa koulutuksen laatua, vähentää koulutuksen keskeyttämistä, nuorten syrjäytymistä sekä vahvistaa opintojen yksilöllisyyttä. Uudistus oli laajasti kentällä hyväksi havaittu. Nyt ei ole aika katsoa peruutuspeiliin. Näin hallitus on toimimassa rahoitusmallin osalta. Rahoitustaso ollaan jäädyttämässä vuoden 2020 tasolle, mikä heikentää hyvin tehtävänsä hoitaneiden koulutuksen järjestäjien rahoitusasemaa.

Vaikuttavuusrahoituksen osuudesta on pidettävä kiinni, jotta koulutuksen järjestäjiä kannustetaan laadukkaaseen opetukseen. Reformia on kehitettävä ja rahoituksesta on tehtävä ennakoitavaa. Ei ole kestävää toteuttaa merkittäviä muutoksia aina parin vuoden välein.

SARI MULTALA, KANSANEDUSTAJA (KOK), SIVISTYSVALIOKUNNAN JÄSEN, VANTAA

SARI SARKOMAA, KANSANEDUSTAJA (KOK), SIVISTYSVALIOKUNNAN JÄSEN, HELSINKI

Ota kantaa