Kokoomuksen Mia Laiho ja Sari Sarkomaa: Laittomiin hoitojonoihin on puututtava

Blogi

TIEDOTE 12.10.2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen lääkärikansanedustaja Mia Laiho ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ovat vakavasti huolissaan dramaattisesti kasvaneista terveydenhuollon ja hammashuollon hoitojonoista. Terveydenhuoltolain mukaan hoitotakuuaika, jonka aikana potilaan tulee päästä hoitoon, on kuusi kuukautta. Edustajat kysyvätkin kirjallisessa kysymyksessä hallituksen aikeista puuttua laittoman pitkiin hoitojonoihin.

Sairaalahoitoon
pääsyä jonotti elokuun lopussa yhteensä 137 000 potilasta, kun aiempina
vuosina vastaava luku on ollut noin 2000. Hoitoa jonottavista 18 000 oli
odottanut yli puoli vuotta pääsyä kiireettömään hoitoon. Pahiten ovat
ruuhkautuneet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kirurgian ja
silmätautien jonot. Kirurgisiin toimenpiteisiin jonotti elokuun lopussa lähes
18 500 potilasta. Laittomissa jonoissa oli vajaat 2 900 kirurgista potilasta.
Silmätautien jonossa oli elokuun lopussa runsaat 7 200 potilasta. Heistä joka
kolmas oli jonottanut yli puoli vuotta.

”Tilastoista
tiedetään, että elokuun lopussa kaihileikkausta odotti runsaat 2 000 potilasta
ja heistä 38 prosenttia oli odottanut toimenpidettä yli puoli vuotta. Jonotus
aiheuttaa kohtuutonta inhimillistä kärsimystä ja heikentää ihmisten
elämänlaatua huomattavasti. Kaihia esiintyy erityisesti ikäihmisillä ja sillä
on vaikutuksia heidän toimintakykyynsä, kotona selviytymiseen ja
tapaturma-alttiuteen”, sanoo Laiho.

”Terveydenhuoltolaissa
on selvästi sanottu, että jos hoitoa ei pystytä järjestämään hoitotakuun
sisällä, se on hankittava muualta. Monia toimenpiteitä ja tutkimuksia voidaan
hankkia myös yksityiseltä puolelta muun muassa palvelusetelin avulla.
Edellytän, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin yhdessä terveystoimijoiden
kanssa hoitojonojen purkamiseksi. Tarvitsemme koko sote sektorin, julkisen,
yksityisen ja kolmannen sektorin mukaan talkoisiin”, jatkaa Sarkomaa.

Edustajien
mukaan hoitovelan ja hoitojonojen kasvu aiheuttaa suuren kuormituksen
terveydenhuollolle ja hoitojonojen purkamiseen menee vuosia. Yleisimpien
kansansairauksien, kuten esimerkiksi sydänsairauksien osalta, hoitovelka
saattaa näkyä vasta pitkällä vuosien viiveellä.

”Nyt
kun koronan takia hoitojonot ovat ennätysmitoissa, niin sairaanhoidon kuin suun
ja hammashoidon puolella, ihmettelen hallituksen hiljaisuutta
hoitojonotilanteesta. Mitkä ovat hallituksen keinot puuttua jonoihin? Emme ole
saaneet vielä viestiä, aikooko hallitus kehottaa kuntia tarvittaessa
ostopalveluiden tai palvelusetelin avulla lyhentämään laittomia
hoitojonojaan?”, sanoo Laiho.

Kevään
koronakriisi on johtanut valtakunnallisesti myös suun ja hammashoidon puolella
lähes miljoonan potilaskäynnin siirtämiseen ja merkittävään hoitovelan kasvuun.
Siirretyt ja peruutetut ajat ovat johtaneet palveluiden kuormittumiseen, kun
potilaat pitää kuitenkin hoitaa. Hammashoidon puolella elokuun lopussa
laittomassa yli kuuden kuukauden jonossa oli 6 900 potilasta. 

”Kansanterveydellisesti
on järkevää korottaa kela-korvauksia, jotta hoitosuman hoidossa voitaisiin
hyödyntää paremmin yksityisen puolen voimavaroja ja ihmiset saisivat
tarvitsemansa hoidon. KELA-korvauksen nostolla helpotettaisiin myös
kuormittunutta julkista sektoria. Erityisen tärkeää on nostaa
suunterveydenhuolon kela-korvausta. Suunterveydenhuoltomme on rakennettu niin,
että lähes puolet suomalaisista käyttää yksityisen sektorin palveluja.
Kela-korvauksen nosto toisi lisää oikeudenmukaisuutta hammashoitoon eri
väestöryhmien välille ja kannustaisi huolehtimaan suun terveydestä, joka tärkeä
osa ihmisen
kokonaisterveyttä”, Laiho ja Sarkomaa muistuttavat.

Sairaanhoitopiirien
kannalta tilanne on haastava, koska sekä koronapotilaat, että hoitojonot
tarvitsevat sairaaloiden resursseja. Kuinka kunnat ja sairaanhoitopiirit
pystyvät lyhentämään hoitovelkaa, kun uusi korona-aalto on täällä, jos hallitus
ei anna niille välineitä? Ratkaisun on löydyttävä”, edustajat päättävät.

Lisätiedot

Mia
Laiho. puh. 050 433 6461

Sari
Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Ota kantaa