Tiedote 30.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari
Sarkomaa ja Sofia Vikman ovat tyytyväisiä lakivaliokunnan ottamaan
kantaan, jonka mukaan tyttöjen sukuelinten silpominen on säädettävä Suomessa
rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Asiaa pitkään ajaneet Sarkomaa ja Vikman
ehdottivat tyttöjen sukuelinten silpomisen erilliskriminalisointia ja
ennaltaehkäisyn tehostamista lakialoitteissaan (LA
6/2019 vp, LA
4/2019 vp) syksyllä 2019. Lakialoitteillaan edustajat halusivat vauhdittaa
kansalaisaloitteen tahdon toteutumista, konkretisoida tarvittavat lakimuutokset
ja painottaa ennaltaehkäisyä.

”Lakivaliokunnan kanta on tärkeä
askel kohti Suomea, jossa yksikään tyttö ei enää joudu silvotuksi. Tyttöjen
koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta on suojeltava kaikissa tilanteissa.
Silpominen on järkyttävä väkivallanteko, jonka rangaistavuus ei aina ole
tarpeeksi hyvin yleisessä tiedossa, vaikka teot ovat rikoslain vastaisia
törkeänä pahoinpitelynä. Lainsäädäntöä selkeyttämällä lähetämme vahvan viestin
siitä, että tyttöjen silpominen on rikos Suomessa. On hienoa, että asia viimein
etenee”, Sarkomaa sanoo.

Lakivaliokunta esittää eduskunnalle
hyväksyttäväksi lausumaa, jonka mukaan hallituksen on mahdollisimman ripeästi
ryhdyttävä toimenpiteisiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen
säätämiseksi rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin ja annettava
tarvittavat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden
aikana. Sarkomaa ja Vikman painottavat, että lainsäädäntöön tarvittavien
muutosten tekemisellä on kiire.

”Marinin hallituksen on tuotava
silpomisen rangaistavuutta selkeyttävät esitykset eduskuntaan viipymättä. Emme
kerta kaikkiaan voi enää odottaa, tyttöjen suojelemiseksi on toimittava nyt.
THL:n arvion mukaan Suomessa on silpomisvaarassa vähintään satoja ja pahimmassa
tapauksessa jopa tuhansia tyttöjä. Syksyllä jättämämme lakialoite on nopeasti
toimeenpantavissa oleva tapa toteuttaa lakivaliokunnan edellyttämä muutos.
Konkreettinen ehdotuksemme on hallituksen vapaasti käytettävissä”, Vikman
sanoo.

Sarkomaa ja Vikman muistuttavat,
että kriminalisoinnin selkeyttämisen lisäksi silpomisen vastaisessa työssä
tarvitaan määrätietoisia ennaltaehkäiseviä toimia. Myös tähän kokoomusedustajat
ovat esittäneet toimenpiteitä lakialoitteessaan. Silpomisuhassa olevien lasten
ja nuorten tunnistamiseksi ja auttamiseksi ammattilaiset tarvitsevat
lisäkoulutusta, johon on syytä panostaa. Ammattilaisten, viranomaisten ja
maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen yhteistyö ja vuoropuhelu on varmistettava.

”Kriminalisoinnin selkeyttämisen
lisäksi on tärkeää, ettei hallitus unohda ennaltaehkäisevien toimien
merkitystä. Lakialoitteessamme esitetään tähän keinona uusia pykäliä
selkeyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulujen velvollisuutta
ilmoittaa poliisille ja lastensuojelulle, kun havaitsevat mahdollisia
silpomistapauksia tai epäilevät, että nuorella on riski joutua silpomisen
uhriksi. Myös nämä esitykset ovat edelleen hallituksen käytettävissä”, Vikman
sanoo.

Silpomisasia tuli eduskunnan
käsittelyyn kansalaisaloitteen KAA
1/2019 pohjalta. Sarkomaa ja Vikman iloitsevat siitä, että aloitteen myötä
aihe lainsäädäntöä koskevine puutteineen on noussut voimalla julkiseen
keskusteluun ja on nyt johtamassa aitoihin muutoksiin.

”Haluan lämpimästi kiittää
kansalaisaloitteen tekijöitä pitkäjänteisestä silpomisen vastaisesta työstä ja
aiheen nostamisesta eduskunnan pöydälle. On korkea aika, että Suomi ottaa
vaatimuksenne todesta ja liittyy silpomisen selkeällä tavalla lainsäädännössään
kieltäneiden maiden joukkoon muiden pohjoismaiden tapaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033
Sofia Vikman, puh. 09 432 3194