Eduskunnan Yksi elämä -verkosto painottaa, että
kansansairauksien hoitovelan ei pidä antaa kasvaa. Sen taltuttamiseksi on
otettava käyttöön erilaiset keinot terveyden edistämisen tukemisesta
digitalisaatioon.

”Koronaepidemian vuoksi vähentynyt sairauksien
ennaltaehkäisy sekä viivästynyt hoito lisäävät hoitovelkaa pitkälle
tulevaisuuteen. Kansansairauksien osalta vaikutukset ovat nähtävissä osin vasta
myöhemmin. Ratkaisut eivät voi jäädä odottamaan koronapandemian talttumista.
Kansainvälisten kokemusten mukaan on olemassa vakava riski, että koronaepidemian
takia hoitamatta jäävät vaivat voivat sairastuttaa ja aiheuttaa ennenaikaisia
kuolemia jopa enemmän kuin koronavirus. On välttämätöntä, että syntynyt
hoitovelka kurotaan ripeästi kiinni ja samalla tähdätään hoitotakuuajan
lyhentämiseen siten, että tavoite oikea-aikaisista peruspalveluista voisi
toteutua,” toteaa verkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa 23.9 kokouksessa.

Aamun aikana verkosto syventyi kansansairauksien
hoitovelkaan ja digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin.

“Perusterveydenhuolto on keskeisessä roolissa terveyden
edistämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Paras keino vähentää
hoitovelkaa on taata perusterveydenhuollolle riittävät resurssit,” painottaa
yleislääketieteen erikoislääkäri Kim Nygård.

”Hoitovelan purkamiseksi olennaista on myös tunnistaa
suurimmassa riskissä olevat pitkäaikaissairaat ja kohdentaa voimavaroja
heihin,” muistuttaa Tays:n osastonylilääkäri Saara Metso.

”Erikoissairaanhoidossa lähetteet vähenivät selvästi ja
niitä on edelleen aiempaa vähemmän. Tämä voi tarkoittaa, että ihmiset eivät
hakeudu terveydenhuoltoon yhtä herkästi oireidensa vuoksi. Potilaat myös itse
peruivat vastaanottoaikojaan. Tällöin diagnoosin ja hoidon viive on
mahdollinen. Toteamatta ja hoitamatta jäänyt sairaus aiheuttaa lisäkuluja,”
kertoo Filhan pääsihteeri, keuhkosairauksien erikoislääkäri Tuula Vasankari.

Korona on kasvattanut psyykkisen tuen tarvetta heilläkin,
jotka eivät aikaisemmin tarvinneet mielenterveyttä tukevia palveluja.
“Kansalliseen kriisipuhelimeen ja nuorten Sekasin-chattiin on tullut paljon
enemmän yhteydenottoja keväästä alkaen. On ennakoitu, että perustason
mielenterveyspalvelujen tarve kasvaa jopa voimakkaasti epidemian pitkittyessä,”
toteaa MIELI ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara.

”Pitkän ajan seurauksista meillä
ei ole varmaa tietoja ja niiden vaikutus kansanterveyteen nähdään vasta
viiveellä. Siksi on tärkeää, että tutkimusresursseja kohdennetaan
koronan aiheuttamiin ongelmiin ja toisaalta hyväksi todettuihin ratkaisuihin,”
huomauttaa verkoston varapuheenjohtaja Ritva Elomaa.

Hyvistä käytännön ratkaisuista esiin nousi digitalisaatio.
Esimerkiksi tyypin 1 diabeteksen hoidossa etähoitoon siirtymiseen oli hyvä
valmius, koska hoidossa käytetään mittaus- ja hoitotietoa sisältäviä
pilvipalveluja.

”Terveydenhuollossa digitalisaatio on otettu hienosti avuksi
tässä koronatilanteessa ja ihmiset ovat huomanneet, että monta asiaa voi hoitaa
etävastaanotolla. Hoitoteknologian käytössä on kuitenkin alueellisia eroja,”
sanoo kansanedustaja Mirka Soinikoski.

Toisaalta etähoito voi jäädä pinnalliseksi ja etäyhteydellä
tuen tarvetta on vaikea arvioida luotettavasti. Tämä on tunnistettu niin
somaattisten sairauksien kohdalla kuin mielenterveyspalveluissakin. Onkin
tärkeää tunnistaa, mihin palveluihin ja kenelle digitalisaatio soveltuu ja missä
tarvitaan kasvokkaista kohtaamista.

Myös järjestöjen asema on merkittävä hoitovelan
purkamisessa. ”Sote-järjestöjen toiminnan ansiosta moni terveysongelma jää
syntymättä eikä ihmisten tarvitse hakeutua terveyspalvelujen piiriin. Järjestöt
myös auttavat jo sairastuneita antamalla tietoa ja tukea sairauden kanssa
elämiseen. Siksi järjestöjen rahoituksen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää
koronakriisin laskun pienentämisessä,” korostaa kansanedustaja Antero
Laukkanen.

Kansanedustajien ja suurten kansanterveys- ja
potilasjärjestöjen perustama eduskunnan Yksi elämä -verkosto on avoin kaikille
terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja potilaiden yhdenvertaisuuden
lisäämisestä kiinnostuneille kansanedustajille. Verkostossa on edustajia lähes
kaikista eduskuntaryhmistä.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, eduskunnan Yksi elämä
-verkoston puheenjohtaja, sari.sarkomaa@eduskunta.fi,
050 511 3033

Ritva Elomaa, kansanedustaja, eduskunnan Yksi elämä
-verkoston varapuheenjohtaja, ritva.elomaa@eduskunta.fi,
09 432 3022

Mirka Soinikoski, kansanedustaja, mirka.soinikoski@eduskunta.fi,
09 432 3011

Antero Laukkanen, kansanedustaja, antero.laukkanen@eduskunta.fi,
09 432 3084

Kim Nygård, yleislääketieteen erikoislääkäri, Kalasataman
terveysasema, kim.nygard@hel.fi,
040 334 2031

Saara Metso, osastonylilääkäri, dosentti, TAYS, saara.metso@pshp.fi, 040 531 0154

Tuula Vasankari, pääsihteeri, keuhkosairauksien
erikoislääkäri, Filha, tuula.vasankari@filha.fi,
050 545 0589

Meri Larivaara, asiantuntijalääkäri, MIELI ry, meri.larivaara@mieli.fi, 044 534 0152