Hallituksen lykkäyslinja on jäätävän kylmää politiikkaa

Blogi

Tänään alkaneesta hallituksen budjettiriihestä on saatava merkittäviä päätöksiä työllisyys- ja ilmastotoimista sekä suomalaisen osaamisen vahvistamisesta. Huonolta kuitenkin näyttää. On käsittämätöntä, että hallitus on jäänyt köllöttelemään keskusteluun 30 000 uuden työpaikan näkymästä, kun viimeisimpien lukujen mukaan työttömiä työnhakijoita on yli 400 000. Kyse on isosta mittakaavavirheestä. 

Keinoja
työllisyyden vahvistamiseksi kyllä on, mutta hallitukselta on puuttunut tahtoa
niiden toteuttamiseen. Kokoomus julkaisi elokuussa uudistuskokonaisuuden,
jolla työtä tekevien määrä voisi kasvaa jopa 120 000 henkilöllä. Hallituksen
tavoite 30 000 työpaikasta on täysin riittämätön ja jättää työtä vailla
olevien hädän kylmästi syrjään.

Päätöksiä lykättiin jo ennen koronaa. Pääministeri Marin on jatkanut
Rinteen pääministerinä luomaa lykkäyslinjaa. 

Huolta lisää se, että keskustan uusi puheenjohtaja Ministeri
Saarikko on huolestuttavasti kallellaan pääministeri Marinin löperön
työllisyyspolitiikan suuntaan. Keskustan aiempi puheenjohtaja Katri Kulmuni
linjasi tiukasti, että päätöksiä ei voi enää juosta karkuun. Kulmuni on
vaatinut jatkuvasti, tosin ilman vaikutusta, hallitukselta toimia
työllisyysasteen nostamiseksi.

Rakenteellisten työllisyystoimien lykkäyslinja on vastuuton ja
jäätävän kylmää politiikkaa. Mitä pidemmälle päätöksiä lykätään, sitä useampi
ihminen on ilman työtä ja kuntien vaikeudet järjestää hyvinvointipalveluja
rapautuvat. Hallituksen olisi kuultava erityisesti tutkijoiden hätähuuto
nuorten puolesta. Tekemättömyys työllisyystoimissa on aiheuttamassa kadotetun
sukupolven. Yhä useampi on jäämässä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Me
kokoomuslaiset emme puhu uusista työpaikoista vain siksi, että maassa olisi
riittävästi veronmaksajia. Vaadimme työllisyyttä vahvistavia uudistuksia, koska
jokainen työikäinen ja työkykyinen suomalainen ansaitsee mahdollisuuden
toteuttaa unelmiaan ja tulla toimeen omalla työllään. Koronasta ei saa tehdä
tekosyytä jatkaa päätösten lykkäämistä, vaan päinvastoin. Tekojen aika on nyt!

Kokoomus
odottaa budjettiriihestä myös vahvoja panostuksia koulutukseen sekä
tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

Kokoomus
on jo pitkään esittänyt korkeakoulujen pääomittamista miljardilla eurolla.
Tämän lisäksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia on nostettava joka
vuosi 100 miljoonalla eurolla vuosikymmenen loppuun. Panostuksia tarvitaan myös
koko koulupolkuun aina varhaiskasvatuksesta alkaen. Kestävän kasvun ja
hyvinvoinnin siemenet ovat suomalaisessa osaamisessa ja innovaatioissa.

Tekemättömyys
ja päätösten lykkääminen leimaavat työllisyyspäätösten lisäksi myös hallituksen
ilmasto- ja ympäristötoimia. Budjettiriihessä on saatava päätökset ainakin
turpeen tulevaisuudesta ja sen verotukien asteittaisesta poistamisesta.
Kokoomus lopettaisi lainsäädännöllä turpeen merkittävän energiakäytön vuoteen
2032 mennessä. Toivon hallitukselta lisätoimia myös Itämeren ja etenkin
Saaristomeren pelastamiseksi.

Hallitus
julistaa kovaan ääneen olevansa ilmastohallitus, jolla on jopa historian
ensimmäinen ilmastoministeri. Missä tämä näkyy? Hallitus on luvannut, että
Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Se ei tapahdu itsekseen.

Suomen
on onnistuttava yhdistämään pienenevät päästöt ja kestävä talouskasvu, jossa
työtä on ja sitä kannattaa tehdä ja teettää. Emme voi jättää tuleville
sukupolville kohtuutonta velkavuorta, romutettua hyvinvointiyhteiskuntaa
emmekä elinkelvotonta ympäristöä.

Voit seurata eduskunnan
tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni,
joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata
lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi.
tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat
aina tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

kolmen nuoren äiti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän
varapuheenjohtaja

Ota kantaa