Eduskunnan puhemiehelle

Mielenterveyden sairaudet
ovat Suomessa yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja valtava
syrjäytymisen syy. Suurin kansansairautemme aiheuttaa mittavan määrän
menetettyjä työtunteja, pudottaa nuoria koulutuspolulta ja estää ihmisiä
tekemästä työtä sekä toteuttamasta unelmiaan.

Vuonna 2019 Kelan maksamista sairauspäivärahoista yli kolmannes
myönnettiin mielenterveyden häiriön perusteella. Mielenterveyssyistä
myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut 25 prosenttia vuodesta 2016.
Erityisesti nuorten ja lähellä eläkeikää olevien naisten
masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet. Tämä historiallisen suuri ja
mittavia taloudellisia menetyksiä sekä inhimillistä kärsimystä aiheuttava
kehitys on saatava taittumaan.

Mielenterveyspalveluihin panostamisen on viisasta olla osa
rakenteellisia uudistuksia, joilla hallitus tavoittelee lupaamaansa 75
prosentin työllisyysastetta 2023 mennessä. On välttämätöntä, että hallitus
tekee syksyn budjettiriihessä päätöksen terapiatakuun
toteuttamisesta. Suomen on mahdoton saavuttaa Pohjoismaista
työllisyysastetta, ellemme vaikuttavammin kitke kasvavia mielenterveysongelmia
ja korjaa mielenterveyspalveluiden puutteita. Erityisen tärkeä on panostaa
lapsiin ja nuoriin, sillä alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten
työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Yhtälailla
on tehtävä vaikuttavampia toimia ikäsyrjinnän kitkemiseksi yhteiskunnastamme
pidempien työurien mahdollistamiseksi.

Paremmalla hoitoon pääsyllä ja ennaltaehkäisevillä toimilla on
mahdollista vähentää tuhansien ihmisten vuosittaista siirtymistä
työkyvyttömyyseläkkeelle ja vähentää merkittävästi mielenterveysperustaisia
työpoissaoloja sekä opintojen keskeytymisiä. Mielenterveyspoolin arvion mukaan
peruspalveluissa varhain aloitettu hoito voisi auttaa siirtämään vuosittain
jopa 7500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa
hallituskauden aikana 30 000 uutta työllistynyttä

Terapiatakuun toteuttaminen tarkoittaa sitä, että Suomeen
rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä
terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä
yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin. Terapiatakuun tavoite on varmistaa,
etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin ilman
apua ja tukea.

Koronaepidemian ja siihen liittyvien
rajoitustoimien on havaittu lisänneen entisestään kasvussa olleita
mielenterveyden ongelmia. Lisäksi jo ennestään mielenterveydeltään hauraat
ihmiset ovat jääneet vaille normaaleja tukiverkkoja. Yksinäisyyden ja
eristäytymisen lisäksi taloushuolet ja epävarmuus tulevasta kuormittavat nyt
lähes kaikkia.

Kelan ja Työterveyslaitoksen tutkimushankkeen
mukaan tehokkain tie nuorille määräaikaiselta työkyvyttömyyseläkkeeltä
työelämään on psykoterapia yhdessä työkokeilujen ja -valmennusten kanssa.
Yhdistelmäapua saa tällä hetkellä kuitenkin tuekseen vain kymmenesosa
nuorista. Tilanne on kestämätön nuorten hyvinvoinnin sekä koko
hyvinvointiyhteiskuntamme jatkuvuuden kannalta.

Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tekijät ovat arvioineet
terapiatakuun vuosittaisiksi kustannuksiksi 35 miljoonaa euroa. OECD arvioi vuonna
2018, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11
miljardia euroa eli 5,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Mielenterveysjärjestöjen mukaan satsaus maksaisi muutamien
vuosien kuluessa itsensä moninkertaisena takaisin, koska
mielenterveysongelmista johtuvat työpoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet
vähenisivät.

Edellä olevan
perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme
asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo toteuttaa terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoitteen perustason mielenterveyspalveluiden vahvistamisesta?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy riittävien voimavarojen suuntaamiseksi terapiatakuun tavoitteiden toteutumiseksi?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy koronakevään aikana lisääntyneiden ja syventyneiden mielenterveyden häiriöiden hoitamiseksi?

Millä toimilla hallitus aikoo edistää mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden kuntoutusta ja työelämään pääsyä?

Helsingissä 28.8.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari
Sarkomaa [kok]