Pääministeri Marinin hallituksen päätös lakkauttaa kansallinen muistiohjelma oli monelle järkytys. Muistiohjelman avulla on lisätty tietoisuutta muistisairauksista sekä rakennettu muistiystävällistä Suomea. Maassamme sairastuu vuosittain arviolta noin 14 500 ihmistä johonkin dementoivaan sairauteen. Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta, joista 7000-10 000 on työikäisiä ihmisiä.

Muistiohjelman
jatkon puolesta ministeri Kiuruun on vedottu usealta taholta toistuvasti, mutta
ilman tulosta. 

Huolestuttavaa
on, että merkittävä osa muistisairaista jää vaille tarvitsemaansa diagnoosia ja
hoitoa. Diagnoosin viivästyminen hidastaa hoitoon pääsyä, lisää
inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Erityisesti työikäisten
muistisairauden oireet sekoittuvat helposti uupumus- ja masennusoireisiin.
Työikäiset muistisairaat tarvitsevat erityistä, kohdennettua neuvontaa ja
tukea. Muistisairauksiin liittyvät asenteet estävät edelleen hoitoon
hakeutumista. 

Kansallinen
muistiohjelma on toiminut muistipolitiikan perustana. Sillä on vauhditettu
oikea-aikaisen hoidon aloittamista ja muistisairaiden aseman parantamista.
Tarvitsemme edelleen vahvoja toimia sairauden ennaltaehkäisyyn, hoitoon,
kuntoutukseen sekä sairastuneiden arjen ja oikeuksien tukemiseen. On tärkeää,
että muistisairaat ja heidän läheisensä voivat elää omannäköistä ja hyvää
elämää. Kansallinen muistiohjelma on tässä työssä ollut tärkeä ja vahvin
työkalu.

Muistiohjelmalla
on saatu paljon aikaan eri toimijoiden yhteistyössä. Pidän välttämättömänä,
että tätä työtä jatketaan ja muistiohjelman jatkosta tehdään viipymättä päätös.

Tiiviimpää
yhteistyötä tarvitaan julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten kesken.
Helsingin muistiyhdistys tekee kaupungissamme korvaamatonta työtä
muistisairaiden ja heidän omaistensa parhaaksi. 

Muistiohjelmalla
on tuettu myös kuntapäättäjien työtä. Juuri nyt tarvittaisiin tutkittuihin
suosituksiin ja hyviin käytäntöihin perustuvaa valtakunnallista ohjelmaa, jolla
juurrutettaisiin muistisairaiden hyvät palvelut sekä itsemääräämisoikeuden
vahvistaminen koko maassa.

Jokaisella
muistisairaalla ihmisellä on oikeus elää omannäköistä elämää sekä
elämänlaatua ylläpitävään tukeen ja hoitoon. Hyvään elämään kuuluu
aivoterveellinen ravitsemus, liikunnan edistäminen ja kuntoutus. Tutkimukset
osoittavat liikunnan edistävän aivoterveyttä elämän kaikissa vaiheissa.

Kannan
huolta siitä, että monet muistisairaat ja heidän läheiset ovat jääneet ilman
palveluita koronaepidemian aikana. On tärkeää, että Helsingissä varmistetaan
palveluiden saatavuus ja omaishoitajien palvelut, erityisesti omaishoitajien
mahdollisuus pitää vapaapäiviä on turvattava. Yhtälailla intervallihoidon on
toimittava. Hoitokotien toiminnan sääntöjä on arvioita niin, että ihmisten oikeuksia
kunnioitetaan. Ihmiselle kuuluu iästä ja sairaudesta riippumatta oikeus tavata
puolisoaan, läheisiään ja liikkua. Kaupungin on palveluiden järjestämisessä
pidettävä kiinni siitä, että ihmisten oikeudet toteutuvat ja
itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan myös koronaepidemian aikana.

Muistiliiton
puheenjohtajistossa toimivien Merja Mäkisalo-Ropposen ja Pasi Kivisaaren kanssa
olemme yhteisvoimin tehneet toimenpidealoitteen muistiohjelman jatkamisesta.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni
kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron
ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä
minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä.
Pidetään yhteyttä.

Sari
Sarkomaa

helsinkiläinen
kansanedustaja

Kokoomuksen
eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja 

Muistiliiton
varapuheenjohtaja