Pääministeri
Marinin hallituksen päätös lakkauttaa kansallinen muistiohjelma oli monelle
järkytys. Muistiohjelman avulla on lisätty tietoisuutta muistisairauksista sekä
rakennettu muistiystävällistä Suomea. Maassamme sairastuu vuosittain
arviolta noin 14 500 ihmistä johonkin dementoivaan sairauteen. Suomessa on
lähes 200 000 muistisairasta, joista 7 000-10 000 on
työikäisiä ihmisiä. Olemme vedonneet muistiohjelman jatkon puolesta ministeri
Kiuruun toistuvasti, mutta ilman tulosta. 

Huolestuttavaa
on, että merkittävä osa muistisairaista jää vaille tarvitsemaansa diagnoosia ja
hoitoa. Diagnoosin viivästyminen hidastaa hoitoon pääsyä, lisää
inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Erityisesti työikäisten
muistisairauden oireet sekoittuvat helposti uupumus- ja masennusoireisiin.
Työikäiset muistisairaat tarvitsevat erityistä, kohdennettua tukea.
Muistisairauksiin liittyvät asenteet estävät edelleen hoitoon
hakeutumista. 

Kansallinen
muistiohjelma on toiminut muistipolitiikan perustana. Sillä on vauhditettu
oikea-aikaisen hoidon aloittamista ja muistisairaiden aseman parantamista.
Tarvitsemme edelleen vahvoja toimia sairauden ennaltaehkäisyyn, hoitoon,
kuntoutukseen sekä sairastuneiden arjen ja oikeuksien tukemiseen. On tärkeää,
että muistisairaat ja heidän läheisensä voivat elää omannäköistä ja hyvää
elämää. Kansallinen muistiohjelma on tässä työssä ollut tärkeä ja vahvin
työkalu.

Muistiohjelmalla
on saatu paljon aikaan eri toimijoiden yhteistyössä. Pidän tärkeänä, että tätä
työtä jatketaan ja muistiohjelman jatkosta tehdään viipymättä päätös.

Tiiviimpää
yhteistyötä tarvitaan julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten kesken.
Helsingin muistiyhdistys tekee kaupungissamme korvaamatonta työtä
muistisairaiden ja heidän omaistensa parhaaksi. 

Muistiohjelmalla
on tuettu myös kuntapäättäjien työtä. Juuri nyt tarvittaisiin tutkittuihin
suosituksiin ja hyviin käytäntöihin perustuvaa valtakunnallista ohjelmaa, jolla
juurrutettaisiin muistisairaiden hyvät palvelut sekä itsemääräämisoikeuden
vahvistaminen koko maassa.

Jokaisella
muistisairaalla ihmisellä on oikeus elää omannäköistä elämää sekä
elämänlaatua ylläpitävään tukeen ja hoitoon. Hyvään elämään kuuluu
aivoterveellinen ravitsemus, liikunnan edistäminen ja kuntoutus. Tutkimukset
osoittavat liikunnan edistävän aivoterveyttä elämän kaikissa vaiheissa.

Kannan huolta
siitä, että monet muistisairaat ja heidän läheiset ovat jääneet ilman
palveluita koronaepidemian aikana. On tärkeää, että Helsingissä varmistetaan
omaishoitajien mahdollisuus pitää vapaapäiviä. Yhtälailla intervallihoidon on
toimittava. Hoitokotien toiminnan sääntöjä on arvioita niin, että ihmisten
oikeuksia kunnioitetaan. Ihmiselle kuuluu iästä ja sairaudesta riippumatta
oikeus tavata puolisoaan, läheisiään ja liikkua. Kaupungin on palveluiden
järjestämisessä pidettävä kiinni siitä, että ihmisten oikeudet toteutuvat ja
itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan myös koronaepidemian aikana.

Voit
seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla
eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista.
Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai
soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä.
Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja 

Muistiliiton varapuheenjohtaja

Julkaistu Töölöläisessä