Kuntoutusalan yrittäjät huomioitava koronakriisin vuoksi maksettavissa yritystuissa

Blogi

Hallitus
on valmistelemassa yleistä yritysten kustannustukea auttamaan koronaepidemiasta
kärsiviä yrityksiä pahimman kassakriisin yli. Pahasti myöhässä olevan tuen
valmistelusta valottavassa tiedotustilaisuudessa Ministeri Lintilä kertoi, että
liikevaihtoa koskevat tiedot saadaan suoraan verottajalta tarkoittaen siis
alv-ilmoituksia ja palkkoja. On olemassa riski, että tässä mallissa
kuntoutusalan yrittäjät jäävät ikävällä tavalla väliinputoajiksi ja ilman
mahdollisuutta hakea kipeästi tarvitsemaansa tukea.

Kuntoutusalan yrittäjien liikevaihdosta
suurin osa on arvonlisäverotonta liikevaihtoa. Vaikka moni yrittäjistä on
ALV-rekisterissä, on suurin osa liikevaihdosta alv 0 % terveyden- ja
sairaanhoitoa. Tästä johtuen alv-verotettava tulot saattavat olla samat tai
melkein samat kuin ennen koronavirustakin, vaikka todellisuudessa kaikesta
liiketoiminnasta olisi valtaosa pudonnut pois. Jos liikevaihdon muutoksen
määrittäminen tehdään verottajalle tehtyjen säännöllisten alv-ilmoitusten
perusteella, jää arvonlisäverottomassa liikevaihdossa tapahtunut muutos
huomioimatta nimenomaan kuntoutusalan yrityksillä. Kuntoutusalan toimijoilla
liikevaihdon väheneminen on todennettava muulla tavalla, kuin verottajan
alv-rekisteristä tietoja vertaamalla, esimerkiksi kuukausikohtaisilla
selvityksillä kirjanpidosta. Yrityskentän erilaisuus on otettava huomioon
hallituksen valmistelussa ja päätöksenteossa. Olisi kohtuutonta ja yrityksiä
eriarvoistavaa, jos kuntoutusalan yritykset jäävät tukien ulkopuolelle.

Vetoan hallitukseen, että kuntoutusalan
yrittäjien asema huomioidaan yleisen yritysten kustannustuen
valmistelussa.

Koronaviruksen
aiheuttama poikkeusolo on aiheuttanut viimeisen kahden kuukauden aikana paljon
vaikeuksia kuntoutusalalla. Kuntoutusyrittäjien tekemän selvityksen mukaan
kuntoutusalan yritysten liikevaihto on tippunut koronakriisin myötä jopa 50 %:a
ja 75 %:a yrityksistä on joutunut sopeuttamaan toimintaansa irtisanomalla tai
lomauttamalla henkilökuntaa. Kuntoutusala on kokemassa poikkeusolojen aikana
ennennäkemättömän konkurssiuhkan, jolla on suuret vaikutukset ihmisten
hyvinvointiin. Kuntoutusyritysten konkurssiaallon myötä kuntoutuspalveluiden
saatavuus heikkenisi merkittävästi.

Suomen uudelleen rakentamisessa on
varmistettava, että laadukkaita terapia- ja kuntoutusalan palveluita on
saatavilla jatkossakin. Kuntoutusalan yritykset tuottavat paljon lakisääteistä
kuntoutusta. Jos näitä yrityksiä ei enää koronakriisin jälkeen olisi,
kuntoutuspalvelujen saatavuus romahtaisi. Kuntoutusalan ammattilaiset ovat
monin tavoin vastuussa lasten, aikuisten ja ikäihmisten terveyden ja
toimintakyvyn parantamisesta ja ylläpidosta.

Yritystoiminnan pyörien käyntiin saaminen
ripeästi ja turvallisesti auttaa parhaiten ehkäisemään konkursseja. Sosiaali-
ja terveysministeriön ja muiden viranomaisten moninaiset ohjeistukset ja
suositukset ovat luoneet epävarmuutta. Vaikka ohjeita on yritetty korjata,
edelleenkään eivät terapeutit pääse tai heitä uskalleta päästää esimerkiksi
kaikkiin hoitokoteihin. Toivon erityisiä toimia vastuu ministereiltä ja
terveysviranomaisilta että, sairaanhoitopiirit, asumisyksiköt, koulut ja
päiväkodit avaisivat turvallisesti ovensa kuntouttajille. Viranomaisilta
ja hallitukselta tarvitaan rajoitusten purun yhteydessä selkeitä viestejä
siihen, että ihmiset uskaltavat lähteä liikkeelle ja monin osin pysähdyksissä
oleva kuntoutus saadaan käyntiin.

Ehdotan, että osana koronaepidemian
aiheuttamaa sote- palvelujen käytön vajeen ns. hoivapommi purkua aivan
erityisesti vauhditetaan kuntoutusta. Nyt on aika toimia, kerätä luovia ideoita ja käyttää olemassa
olevia tutkittuja kuntoutusmalleja. Se maksaa itsensä takaisin ihmisten
toiminta- ja työkykynä sekä parempana elämän laatuna.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Ota kantaa