Kirjallinen kysymys

Sairauksien diagnosoimisen ja hoidon ja seurannan toteutumisesta koronaepidemian aikana, syntyneiden hoitojonojen sekä hoitovajeen purkamisesta ja ennaltaehkäisemisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen terveydenhuoltoa uhkaa
koronaepidemian jälkeen uusi kriisi, jos muiden sairauksien hoitoa ei
riittävästi huomioida epidemian aikana ja exit-strategiassa. Kiireetöntä hoitoa
on keskeytetty ympäri Suomea, jonka lisäksi potilaat ovat itse peruneet aikoja
tai jättäneet tulematta vastaanotolle ja päivystykseen. Diagnoosin ja hoidon
lykkääntyminen voivat monissa tapauksissa aiheuttaa potilaalle sairauden
pahenemisen tai jopa hengenvaaran.

Asiasta ovat varoittaneet esimerkiksi lääkäriliton
puheenjohtaja Tuula Rajaniemi ja johtava ylilääkärin Petri Bono 17.4.2020
ilmestyneessä Lääkärilehden pääkirjoituksessa. Rajaniemi ja Bono varoittavat,
että pitkä varautumisjakso johtaa siihen, että terveydenhuollon toiminta
häiriintyy moneksi vuodeksi. Pitkäaikaisten, jatkuvaa seurantaa vaativien
sairauksien hoito ja uusien oireiden välttämättömiä selvittelyjä jää
toteutumatta. Tällaisia tarvitsevat mm. sydänoireiset potilaat, astmaatikot,
COPD-potilaat, diabeetikot sekä potilaat, jotka tarvitsevat tähystyksiä ja
leikkauksia esimerkiksi mahasuolikanavan oireiden selvittämiseksi ja hoidoksi.

Kansainvälisesti on raportoitu, että vastaanotoilla ja
päivystyksissä on selkeästi vähemmän mm. sydänpotilaita (esim.
infarktipotilaita). Hoidon tarve ei kuitenkaan ole hävinnyt mihinkään. Siksi on
tärkeää ylläpitää myös muiden tautien hoitoja ja oireiden tutkimista joko
klassisia tai etävastaanottoja hyödyntäen.

Jotta terveydenhuolto ei ajautuisi uuteen kriisiin
COVID-19-epidemian laannuttua, on huolehdittava kroonisten ja puolikiireellisten
sairauksien hoidosta myös epidemian aikana. Oikeaa tietoa on jaettava samaan
aikaan kun ylläpidetään epidemian levitessä mukautuvaa sairaala- ja
tehohoitokapasiteettia.

Valtakunnallisesti on määriteltävä, mikä on
päivystyksellistä, kiireellistä, puolikiireellistä ja kiireetöntä
sairaanhoitoa. Ilman tätä määrittelyä uhkaa muista sairauksista aiheutuvien
menetettyjen elinvuosien määrä kasvaa. Seuraukset näkyvät valitettavasti vasta
muutamien vuosien päästä. Siksi keskustelu muiden sairauksien hoidosta
COVID-19-epidemian aikana on syytä aloittaa nyt.

Rajaniemi ja Bono painottavat myös testauksen tärkeyttä
terveydenhuollon kannalta ja kehottavat testaamaan väestöä mahdollisimman
laajasti, jolloin voidaan estää tartuntojen leviäminen ja säästää terveydenhuollon
resursseja. Rajaniemi toivoo, että huoli potilaiden hoitamatta jäämisestä
välittyisi viranomaisille ja asiaan saataisiin ohjeistus.

Potilasmäärien vähentyminen on näkynyt ympäri Suomea, esim.
HUS:in alueella päivityspotilaiden määrä on vähentynyt 20-50 prosenttia ja
THL:n mukaan terveysasemilla käynnit ovat vähentyneet puoleen. On selvää, että
lisäresursseja jonojen purkamiseen tarvitaan.

Myös syöpäseulonnat on keskeytetty monissa kunnissa
koronaviruksen vuoksi. Suomessa seulotaan kohdunkaulan syöpää, rintasyöpää sekä
joillakin paikkakunnilla suolistosyöpää. Esimerkiksi kohdunkaulan syövän
seulontoihin kutsuminen on keskeytetty lähes 80 kunnassa. Osallistuminen on
vähentynyt myös niillä paikkakunnilla, joilla seulontoja yhä järjestetään. Suomen
Syöpärekisteri on vaatinut uusintakutsuja kaikille vuonna 2020 seulontaan
oikeutetuille myös vuodelle 2021.

Julkisuudessa käyty keskustelu sekä tiedot mm. suojien
puutteesta ja terveydenhuollon resursseista ovat aiheuttaneet huolta
sairaalahoidon ja terveyspalveluiden käytön turvallisuudesta. Moni pelkää
kuormittavansa hoitojärjestelmää ja jättää siksi käynnin väliin. Potilaat
ottavat viranomaisten suositukset tosissaan ja ovat pysyneet poissa
terveysasemilta.  Koronan vuoksi on ollut
vahva viesti, että esimerkiksi iäkkäiden ja riskiryhmiin kuuluvien pitäisi
pysyä kotona. Ohjeet lääkärille menon tärkeydestä ja sairauksien hoidon
tärkeydestä myös epidemian aikana ovat olleet vähäisempiä.

Ihmiset peruvat tai siirtävät lääkäriaikojaan itse ja
seuraukset voivat olla vakavia. Kodeissaan eristyksissä olevat
pitkäaikaissairaat eivät hakeudu tartuntoja pelätessään hoitoon. Tilanne on
omiaan aiheuttamaan enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin itse koronavirus.
Kansainvälisiin arvioihin perustuvien havaintojen mukaan hoitamatta jäävät
sairaudet voivat sairastuttaa ja tappaa koronaa enemmän ihmisiä Suomessa.  Monet sairaudet pahenevat, jos niitä ei
hoideta. Tällaisia ovat mm. kansansairautemme kuten sydän- ja
verisuonisairaudet, syöpä, diabetes ja mielenterveysongelmat.

Tilanne on vakava. Jos pitkäaikaissairauksia ei voida
seurata ja hoitaa, tilanne voi pahentua niin, että sairaudet uhkaavat jo henkeä
tai liitännäissairauksien riski kasvaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen vaikutusarvion
mukaan koronavirusepidemialla ja siihen liittyvillä rajoitustoimilla on
kauaskantoisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin sekä sosiaali- ja
terveyspalveluiden tarpeeseen.

Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon
vastaanottokäynnit ovat THL:n mukaan vähentyneet epidemian takia selvästi,
eivätkä etäpalvelujen kasvaneet käyntimäärät korvaa vähentymistä.

THL:n asiantuntijat arvioivat, että osassa palveluista
käyntejä rajoitettiin ja kiireettömiä palveluita peruttiin liian varhaisessa
vaiheessa. Kiireettömän hoidon tarve voi muuttua kiireelliseksi, jos hoitoon
pääsy viivästyy.

Mielenterveysongelmat ovat olleet pitkään kasvussa.
Mielenterveyssyistä myönnetyt sairauslomapäivät ja lyhytpsykoterapialähetteiden
määrä osoittavat, että koronan aiheuttama poikkeustilanne kasvattaa ennestään
huolestuttavaa tilastoa vielä aiempaa hälyttävämpään suuntaan.

Jonojen purkamiseen kriisitilanteen jälkeen on THL:n mukaan
syytä varautua huolellisesti. Epidemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien
arvioidaan vaikuttavan erityisesti riskiryhmään kuuluvien, ikääntyneiden,
mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien sekä asunnottomien arjessa
pärjäämiseen ja henkiseen jaksamiseen.

Useita riskejä liittyy vaikutusarvion mukaan myös sosiaali-
ja terveysalan henkilöstön toimintakykyyn. Henkilöstöä on huolettanut muun
muassa suojauksen riittävyys sekä asiakkaiden turvallisuus. Henkilöstön
mahdollisia tartuntoja pidetään myös merkittävänä riskinä järjestelmän
kantokyvylle.

Edellä olevan
perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme
asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo edistää potilaiden hakeutumista välttämättömään hoitoon koronakriisin aikana?

Millaisin toimin huolehditaan puolikiireellisten ja pitkäaikaisten, jatkuvaa seurantaa vaativien sairauksien hoidosta sekä uusien oireiden välttämättömästä selvittelystä ja kuntoutuksesta koronaepidemian aikana?

Millaisin toimin ja voimavaroin varaudutaan hoitojonojen ja hoitovajeen purkamiseen koronakriisin aikana ja sen jälkeen?

Aikooko hallitus laatia suunnitelman uusintakutsuille syöpäseulontoihin niille, jotka eivät päässeet seulontaan vuonna 2020 koronakriisin vuoksi?

Millaisin toimin ja ohjein aiotaan edistää sitä, että kotona karanteeninomaisissa olosuhteissa olevat yli 70-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat ihmiset saisivat koronakriisin aikana terveytensä ja toimintakykynsä kannalta tarpeellisen terveydenhoidon ja kuntouksen?

Mihin toimiin on ryhdytty valtakunnallisen määrittelyn tekemiseksi siitä, mikä on päivystyksellistä, kiireellistä, puolikiireellistä ja kiireetöntä sairaanhoitoa?

Millä toimin hallitus ehkäisee ja vastaa kasvaviin mielenterveysongelmiin sekä miten on tarkoitus vahvistaa puutteellista mielenterveyshoidon perustasoa?

Millaisiin toimiin on ryhdytty, ettei suojavarustepula estä tarpeellisen terveydenhoidon ja kuntoutuksen saamista eikä vaikeuta turvallisen hoidon toteuttamista tai epidemian taltuttamista?

Mihin toimiin ryhdytään vastaanottojen koronaturvallisuuden ja suojavarusteiden asianmukaisen käytön varmistamiseksi?

Mihin toimiin ryhdytään testausstrategian täydentämiseksi, niin että olemassa oleva kapasiteetti tulee hyödynnetyksi ja vähintään 10 000 testin tavoite päivittäin saavutetaan?

Miten hallitus tulee ottamaan huomioon koronakriisistä aiheutuvat hoitojonot ja kuntien vaikean taloudellisen tilanteen osana hallitusohjelman mukaista hoitotakuun määräaikojen lyhentämistavoitetta?

Milloin hallitus tuo eduskuntaan esitykset hoitotakuun uudistamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta?

Helsingissä 27.4.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok