Kirjallinen kysymys Yksityisessä terveydenhuollossa tehtävien koronavirustestien ja vasta-ainetestien korvaamisesta sairausvakuutuksesta ja osana työnantajan järjestämää työterveyshuollon sairaanhoitoa

Blogi // Tiedote

Eduskunnan puhemiehelle

Koronavirus (COVID-19) on luokiteltu
yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Tartuntatautilain (1227/2016) mukaan
kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä
eristykseen tai karanteeniin yleisvaaralliseen tai yleisvaaralliseksi
perustellusti epäiltyyn tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi
perustellusti epäillyn henkilön.

Kuten muissa Euroopan maissa, myös Suomessa
terveydenhuollon tavoitteena on pyrkiä hillitsemään uuden koronaviruksen
aiheuttaman taudin (COVID-19) leviämistä ja lieventää sen seurauksia sekä suojata
haavoittuvia potilasryhmiä (yli 70-vuotiaat ja perussairaat). Siksi on tärkeää
pyrkiä löytämään vakavien, sairaalahoitoa vaativien tapausten lisäksi myös
lieväoireisia tapauksia etenkin hoitohenkilökunnan parissa. (THL:n
toimenpideohje epäiltäessä koronaviruksen COVID-19 aiheuttamaa infektiota).
COVID-19-näyte otetaan lääkärin lähetteen perusteella, konsultoiden
tarvittaessa infektiolääkäriä.

Koska sairaanhoitovakuutus korvaa vakuutetulle yksityisestä
terveydenhuollosta aiheutuneita tarpeellisia kustannuksia mm. lääkärin tai
hammaslääkärin määräämiä tutkimuksia, on noussut esille tarve korvata
sairausvakuutuksesta myös yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjä
koronavirustutkimuksia.

Koronaviruksen (COVID-19) epäilyn näytteenoton kriteerien
mukaan terveydenhuollon ammattilaisen tulee ensin potilasta haastattelemalla
selvittää tarkat altistumis- ja oiretiedot sekä arvioida, täyttyvätkö
diagnostiset kriteerit. THL päivittää ajantasaisesti näytteenoton kriteereitä.

Tällä hetkellä COVID-19-tutkimuksia tehdään ensisijaisesti
sairaalan päivystykseen hakeutuneille tai lähetetyille potilaille, joilla on
sairaalahoitoa vaativa hengitystieinfektio ja joilla epäillään keuhkokuumetta,
jonka aiheuttaja ei ole ilmeinen. Toiseksi tutkimuksia tehdään terveyden – ja sosiaalihuollon
toiminnan kannalta kriittiseen hoitohenkilökuntaan kuuluvalle, jos
työntekijällä on akuutin hengitystieinfektion oireita (kuume, yskä ja/tai
hengenahdistus). Kolmanneksi COVID-19-tutkimuksia tehdään, kun hoitolaitoksessa
epäillään hengitystieinfektioepidemiaa ja aiheuttajamikrobi on epäselvä.
Lisäksi COVID-19-tutkimuksia voidaan tehdä epidemiologisen tilanteen ja
voimavarojen salliessa kontaktijäljityksen yhteydessä sekä hoitavan lääkärin
harkinnan mukaan. COVID-19-tutkimuksia voidaan tehdä myös hoitavan lääkärin
harkinnan mukaan iäkkäistä henkilöistä (yli 70-vuotiaat), joilla on akuutin
hengitystieinfektion oireita, erityisesti jos heillä on perussairauksia ja he
ovat kotihoidon palvelujen piirissä.

Tällä hetkellä Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa
ja THL:lla sekä usealla yksityisen sektorin toimijalla on käytössä spesifinen
laboratoriotesti uuden koronaviruksen osoittamiseksi epäilytapauksista.
Primääridiagnostiikka tehdään Helsingissä (HUSLAB), Turussa (TYKS Kliininen
mikrobiologia), Tampereella (Fimlab), Oulussa (NordLab), SYNLABissa sekä
THL:lla. Testimahdollisuus on myös Kuopiossa (ISLAB), Seinäjoella, Mikkelissä
ja Joensuussa.

Kelassa on valmistelu koronavirustestin (6466 –CV19NhO
–COVID-19-koronavirus, nukleiinihappo tutkimuksen) ja uusien koronan
virusvasta-ainetutkimuksien korvaamista sairausvakuutuksesta.

Kuntaliiton laboratorionimikkeistöön on lisätty tutkimukset
koronavirusvasta-aineille 7.4.2020. Vasta-ainetesti on pikatesti, joka voidaan
seerumin lisäksi tehdä myös plasmasta ja kokoverestä (S-CV19Ab, P-CV19Ab ja
B-CV19Ab). Vasta-ainetestillä voidaan selvittää, onko henkilö jo sairastanut
koronaviruksen. Samoin voidaan testata, miten suurella osalla väestöä voi jo
olla immuniteetti koronavirusta vastaan. Testillä pystytään löytämään myös
nekin henkilöt, jotka ovat selvinneet tartunnasta oireetta. Vasta-ainetesti on
osa hoitoa ja testillä voidaan varmistua henkilön olevan terve ja työkykyinen.

COVID-19 tutkimus voitaisiin korvata lääkärin
etäkonsultaation jälkeen ja määräykseen perustuen THL:n määrittelemien
näytteenottokriteerien perusteella. Palveluntuottaja tallentaisi tiedot
normaalien käytäntöjen mukaisesti omaan potilastietojärjestelmäänsä, jonka
kautta tiedot siirtyvät Kanta-palveluihin. Kanta-palvelujen avulla tiedot ovat
ajantasaisesti sekä kansalaisten että muiden terveydenhuollon toimijoiden
käytettävissä.

Covid19-taudin diagnoosi- ja laboratoriotiedot toimitetaan
Kanta-palvelujen avulla myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käyttöön. Tämä
toteutetaan THL:n toimeksiannosta tietoalustan kautta, jolloin yksilöiden
tiedot pseudonymisoidaan.

Yksityisen terveydenhuollon testauskapasiteetin lisäys
helpottaisi julkisen terveydenhuollon tilannetta, kun testauksen
kokonaiskapasiteetti kasvaa ja korvattavuuden edellytykset täyttävästä
koronavirustestistä on mahdollista saada korvausta sairausvakuutuksesta.

Sairausvakuutuslain 2 luvun 3 §:n mukaan vakuutetulla on
oikeus saada tässä laissa erikseen säädetyn omavastuuosuuden ylittävältä osalta
korvausta tarpeellisista sairaanhoidon kustannuksista sekä raskauden ja
synnytyksen aiheuttamista tarpeellisista kustannuksista.

Vakuutetulle sairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset
korvataan siltä osin kuin hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuutetun
terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut vakuutetulle maksamaan.

Valtioneuvoston asetuksessa 1336/2004 on säädetty
korvaustaksojen perusteista ja laboratoriotutkimusten taksoja vahvistettaessa
perusteena käytetään enintään 577,73 euron määrää tutkimukselta. Patologian
alaan kuuluvien laboratoriotutkimusten näytteenotto korvataan
lääkärinpalkkiotaksan tai hammaslääkärinpalkkiotaksan mukaan. Muissa
näytteenottoa vaativissa tutkimuksissa näytteenotto sisältyy tutkimuksen
taksaan.

Sairausvakuutuslain 3 luvun 6 §:n mukaan Kansaneläkelaitos
vahvistaa luettelon lääkärin- ja hammaslääkärin palkkioiden sekä tutkimuksen ja
hoidon toimenpiteistä ja niiden korvaustaksoista. Korvaustaksojen perusteista
ja enimmäismääristä on säädetty valtioneuvoston asetuksella (1336/2004).
Korvaustaksojen perusteiden ja vahvistettujen taksojen tulee perustua tutkimus-
ja hoitotoimenpiteen laatuun, sen vaatimaan työhön ja aiheuttamaan
kustannukseen, korvattavan palvelun hoidolliseen arvoon ja korvauksiin
käytettävissä oleviin varoihin.

Tartuntatautilain mukaan valtio voi osallistua
tartuntatautien torjunnassa tarvittavan valmiuden ylläpitämisen ja
terveydenhuollon erityistilanteiden hoidon kustannuksiin siten, kuin
terveydenhuoltolain 38 §:ssä säädetään. Sen mukaan valtio voi osallistua
terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden
hoitamiseen rahoittamalla sellaista toimintaa, jonka korvaaminen valtion
varoista on erityisestä syystä tarkoituksenmukaista. Toimintaa varten Sosiaali-
ja terveysministeriö voi nimetä ja valtuuttaa valtakunnallisia toimijoita.

Sairausvakuutuksen tavoitteena on täydentää julkista
terveydenhuoltoa. Sairaanhoitovakuutuksesta korvattava lääke- tieteellinen
hoito noudattaa kansallista palveluvalikoimaa ja tehtäviä hoitavat
terveydenhuollon ammattihenkilöt, joilla on lupa toimia terveydenhuollossa.
Yksityisessä terveydenhuollossa noudatetaan viranomaismääräyksiä samalla
tavalla kuin julkisessa terveydenhuollossa.

Koronavirustutkimus (6466 –CV19NhO –COVID-19-koronavirus,
nukleiinihappo) on erikoistutkimus, joka vaatii myös yksityisessä
terveydenhuollossa erityisjärjestelyjä ja jossa näytteen ottavat työntekijät
pukeutuvat suojavarusteisiin. Koronavirus- tutkimuksen hinnoittelussa on
huomioitu erityisjärjestelyiden lisäksi koko testaus- prosessi: näytteenotto,
logistiikka, laboratoriotutkimus sekä tutkimustulosten ilmoittaminen
asiakkaalle ja viranomaisille.

Yksityisen terveydenhuollon tulee ilmoittaa positiiviset
tulokset asiakkaan sairaanhoitopiirin tai erityisvastuualueen
infektiolääkärille, tartuntatautirekisteriin ja muille asianomaisille
viranomaisille.

Yksityisessä terveydenhuollossa koronavirustestauksen
kustannukset ovat tällä hetkellä 189 – 249 euron välillä, lisäksi asiakkaalta
peritään etälääkärikäyntimaksu.Yksityinen terveydenhuolto käynnistää
vasta-ainetestit huhtikuussa 2020. Testiin pääsee lääkärin lähetteellä ja testi
tulee maksamaan arviolta 50 – 100 euroa.

Julkisessa terveydenhuollossa koronavirustutkimuksen 6466
–CV19NhO –COVID-19- koronavirus, nukleiinihappo tutkimuksen kustannukset ovat
150 euroa / tutkimus ja koronavirusvasta-ainetutkimusten (pikatesti) kustannus
on 20,00 euroa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ottaa käyttöön
vasta-ainetesti myös huhtikuun aikana.

Koska näytteenottoa vaativissa tutkimuksissa näytteenotto
sisältyy tutkimuksen taksaan ja koronavirustutkimus vaatii erityisjärjestelyjä,
on valmistelussa esitetty tutkimuksen 6466 –CV19NhO –COVID-19-koronavirus,
nukleiinihappo korvaustaksaksi 102,00 euroa ja koronavirusvasta-ainetutkimuksen
taksaksi 15,00 euroa tutkimukselta. Vasta- ainetesti voidaan seerumin lisäksi
tehdä myös plasmasta ja kokoverestä (S-CV19Ab, P- CV19Ab ja B-CV19Ab).
Koronavirusvasta-aineiden IgA-, IgG – ja IgM – vasta-aineet korvattaisi 5 euron
korvaustaksalla.

Valmistelussa on arvioitu, että sairaanhoitovakuutuksesta
tulisi korvata normaalia korkeampi korvaustaso sekä koronavirus- tutkimuksen
että vasta-ainetutkimuksen kustannuksista, jotta tutkimus voidaan vakavassa
epidemiatilanteessa tehdä kaikille sitä tarvitseville lääkärin määräyksestä
THL:n suosittelemien kriteerien perusteella. Normaalia korkeammalla
korvaustasolla varmistetaan, että potilaan taloudellinen asema ei ole esteenä
testaamiselle. Korvaamisen edellytyksenä on jo edellä mainittu tartuntatautirekisteriin
ilmoittaminen sekä tartuntatautiketjujen jäljittäminen, kuten julkinen
terveydenhuolto on asiassa ohjeistanut.

Koronavirusaltistuneiden tai koronavirusepäilyjen
terveydenhuoltoon tekemät matkat korvataan sairausvakuutuksesta. Jos koronavirustutkimus
voidaan korvata sairausvakuutuksesta, korvataan vakuutetulle myös
matkakustannukset omavastuun ylittävältä määrältä.

Tutkimuksista voidaan maksaa korvaus myös
suorakorvausmenettelyllä. Suorakorvausmenettely edellyttää sopimusta Kelan
kanssa.

Koronavirustestien ja vasta-ainetestien korvaaminen
sairausvakuutuksesta nostaisi sairausvakuutuksesta maksettavia korvauksia.

Kelan mukaan korvattavuus on mahdollista saada voimaan
takautuen esim. 1.3.2020 alkaen tai myöhemmin sovittavasta ajankohdasta, mikäli
tutkimukset katsotaan sairausvakuutuksesta korvattavaksi.

Sairasvakuutuslain perusteella korvataan hyvää
työterveyshuoltokäytäntöä (SVL 13 luku 3 §) Covid 19-virus on määritelty
yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Viruksen, tartuntataudin torjuntatyön
järjestämiseen ja toteuttamiseen sekä sen suunnitteluun, ohjaukseen, seurantaan
ja valvontaan noudatetaan tartuntatautilakia.

Tartuntatautien torjunnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja
valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Ministeriö vastaa
valtakunnallisesta terveydenhuollon häiriötilanteisiin tai niiden uhkaan
varautumisesta ja näiden tilanteiden johtamisesta.

Työterveyshuoltolaissa on säädetty työnantajan
velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä
ja toteuttamisesta. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä
työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja
-haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden,
työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työnantaja voi 12 §:ssä
tarkoitettujen palvelujen lisäksi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja
muita terveydenhuoltopalveluja. Työnantajan järjestäessä vapaaehtoista
sairaanhoitoa, hän myös määrittelee sen sisällön ja laajuuden.

Työnantajan ja työterveyshuollon palvelujen tuottajan tulee
tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus, josta ilmenee
työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus.
Olosuhteiden olennaisesti muuttuessa sopimusta on tarkistettava. Sopimukseen
määritellään myös sairaanhoidon sisältö ml. tutkimukset. Kaikilla työnantajille
ei ole sairaanhoitoa järjestetty ja osalla sisällön ja laajuuden osalta
rajoitetusti.

Mikäli koronavirustestejä sovitaan tehtäväksi
työterveyshuollossa, tulee työnantajan ja työterveyshuollon palveluntuottajan
sopia siitä kirjallisesti. Työnantajalla tulee olla tällöin tiedossa se, että
sairaanhoidon enimmäismäärä tulee ylittymään testejä ottaessa. Testin hinta on
arviolta tällä hetkellä noin 195-249 euroa. Työterveyshuollossa on juuri
säädetty korvausten uudelleen kohdentamisesta, joka tuli voimaan 2020. Sen
mukaan sairaanhoidon korvausosuutta on pienennetty aiemmasta. Tavoitteena on,
että työterveyshuolto keskittyy yhä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan.
Vuonna 2020 korvausuudistuksen tullessa voimaan sairaanhoidon kustannusten
korvaamisen enimmäismäärä on 164,99 euroa/henkilö/vuosi, josta enimmillään
korvataan 84,72 euroa/henkilö/vuosi, mikäli yhteisestä työterveyshuollon työntekijäkohtaisesta
enimmäismäärästä jää jäljelle.

Työnantajan ja työterveyshuollon palveluntuottajan niin
sopiessa, testejä voidaan korvata Kelasta osana työnantajan järjestämän
työterveyshuollon sairaanhoitoa tilikaudesta 2020 lähtien tarvittavan ajan.
Korvauksen määrä riippuu kuitenkin muiden tilikaudella korvattavien
kustannusten osuudesta.

Testien korvaaminen edellyttää lisärahoitusta
sairausvakuutukseen.

Edellä olevan
perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme
asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus laajentaa Kelan ehdotuksen mukaisesti sairaanhoitovakuutuksen korvaamaan yksityisen sektorin tekemät koronavirustutkimukset ml. koronavirus- ja vasta-ainetestit ja

aikooko hallitus laajentaa Kelan ehdotuksen mukaisesti sairaanhoitovakuutuksen korvaamaan osana työnantajan järjestämää työterveyshuollon sairaanhoitoa tehtävät koronavirustutkimukset ml. koronavirus- ja vasta-ainetestit? 

Helsingissä 14.4.2020

Sari Sarkomaa kok

Ota kantaa