Kirjallinen kysymys suunterveydenhuollon henkilöstön työturvallisuuden turvaamisesta koronaepidemian aikana

Blogi // Tiedote

Eduskunnan puhemiehelle

Sosiaali- ja terveysministeriö on
ohjeistanut, että kiireettömän hammashoidon rajoittamis- ja alasajopäätökset
tehdään alueilla niiden tautitilanteen sekä henkilöstön ja suojavarusteiden
riittävyyden mukaan https://stm.fi/documents/1271139/20825107/Koronavirustilanteeseen+varautuminen+suun+terveydenhuollossa+24.3.2020_UUSI.pdf/b91c97ed-fd0a-4a25-f8e9-078a38c85d8d/Koronavirustilanteeseen+varautuminen+suun+terveydenhuollossa+24.3.2020_UUSI.pdf

Suun terveydenhuollon palveluissa käy normaalioloissa
kymmeniä tuhansia ihmisiä viikoittain. Aikuisten peruspalveluista puolet
tuotetaan terveyskeskuksissa, puolet yksityisvastaanotoilla. Toimijoita on
paljon, osa isoja julkisia ja yksityisiä yksiköitä, osa pieniä terveyskeskuksia
ja hammaslääkäriomisteisia vastaanottoja.

STM:n ja THL:n ohjeistuksesta huolimatta kentän toimijat
ovat hämmennyksen vallassa. Heidän on vaikea käsittää, että vaikka
lähikontakteja pitää kaikin tavoin välttää, erittäin riskialtista hammashoitoa
voidaan jatkaa ilman nykyistä täsmällisempiä ja koko toimialaa koskevia
ohjeita. Hammaslääkäri, hammashoitaja ja potilas ovat pitkään lähikontaktissa
ja useimmissa toimenpiteissä keskellä pyörivistä instrumenteista (mm. porat)
muodostuvaa sylkeä sisältävää aerosolisuihkua. Esimerkiksi tuoreessa New York
Times -sanomalehden artikkelissa todetaan, että hammashoidon henkilökunnalla on
ammattiryhmistä suurin riski saada koronatartunta.

Kaikkien sairaanhoitopiirien pandemia- ja valmiusryhmissä
ei ole ollut suun terveydenhuollon asiantuntemusta Tämä on osaltaan saattanut
vaikuttanut siihen, että alueelliset ohjeet ovat olleet erilaisia. Myöskään
tieto näiden ryhmien päätöksistä esim. kiireettömän hammashoidon alasajosta ei
automaattisesti mene alueen yksityisvastaanotoille. On riskialtista, että
esimerkiksi pienet yksityiset hammaslääkärivastaanotot joutuvat itsekseen
pohtimaan, mitä potilaita voi ja uskaltaa hoitaa vai pitääkö koko toiminta ajaa
alas.

Alla STM:n lääkintöneuvos Merja Aueron kommentti 24.3.2020
julkaistussa Suomen Hammaslääkäriliiton Koronauutiskirjeessä:

”Epidemian edetessä on
todennäköistä, että kaikki kiireetön hammashoito joudutaan ajamaan alas. Se
onkin jo vähentynyt huomattavasti aiemmasta niin julkisella kuin yksityisellä
sektorilla. Yksityiselle sektorille ei kuitenkaan ainakaan vielä ole annettu
määräystä lopettaa kiireetöntä hoitoa. Määräys olisi voimakasta puuttumista
yritysten toimintaan, mikä ei lain mukaan ole yksinkertaista edes
poikkeusoloissa.”

Koronatilanne on Aueron mukaan syytä ottaa erittäin
vakavasti suun terveydenhuollon vastaanotoilla ja noudattaa viranomaisohjetta
niin julkisella kuin soveltuvin osin yksityisellä sektorilla.

Viranomaisohjeissa (STM, THL, TTL) ei ohjeisteta suun
terveydenhuollon toimijoilta saamani tiedon mukaan riittävän tarkasti, miten
erityisesti riskiryhmien, mutta myös muiden (terveet, altistuneet, tartunnan
saaneet, sairastaneet, ulkomailta karanteeniin palanneet) potilasryhmien, myös
hoitopolut vastaanotoilla tulee järjestää, jotta hoito on turvallista
potilaalle ja henkilökunnalle eikä ketään altisteta tartunnoille. Riskiryhmien
suojaaminen on erittäin tärkeää ajatellen tehohoidon resursseja. Läheskään
kaikilla vastaanotoilla toimintaa ei tilarajoitteiden vuoksi voida järjestää
turvalliseksi.

Suun terveydenhuollossa on ollut suuria ongelmia myös
suojausvarusteiden saamisessa. On selvää, että jos asianmukaista suojausta ei
voi järjestää, silloin ei tule antaa hammashoidon palveluja. On tärkeätä
suojata suun terveydenhuollon henkilöstöä, sillä epidemian edetessä heitä
luultavasti tarvitaan terveydenhuollon muihin tehtäviin. Myös kiireellisen ja
puolikiireellisen hoidon tarve kasvaa, ja suojavarusteiden käyttö pidentää
hoitotoimenpiteisiin kuluvan ajan. Osa henkilökunnasta kuuluu itsekin
riskiryhmiin, jolloin työskentely lähikontaktissa ja sylki- ja
aerosolikontaminaatiossa tulee estää. Riittävän laajat henkilökunnan testaukset
ovat välttämättömiä, jotta henkilökunta ei oireettomana tai vähäoireisena
tartuttaisi muita.

Suun terveydenhuollon toimijoiden viesti on ollut,
tartuntojen estämiseksi ja taudin leviämisen hidastamiseksi on välttämätöntä
tehdä sekä julkista että yksityistä suun terveydenhuoltoa velvoittavia
päätöksiä kiireettömän hammashoidon järjestelyistä. Heidän mukaan päätökset
tulee tehdä alueilla kokonaisvaltaisesti yhteistyössä alueen yksityissektorin
ja aluehallintovarastojen kanssa. Suun terveydenhuollon toimijat esittävät,
että päätöksenteossa on syytä mahdollisuuksien mukaan arvioida kriisin kestoa
ja sen vaikutuksia väestön suunterveyteen ja suunterveyden moninaisten yhteyksien
kautta myös muuhun terveyteen, kun hyvinkin tarpeellista hoitoa joudutaan
siirtämään tulevaisuuteen.

Perheiltä on tullut vahvaa huolta, ainakin
pääkaupunkiseudulta, että oikomishoitoa ei anneta. Ainakaan ei uusia
oikomishoitoa aloiteta. Monilla lapsilla kasvupyrähdys menee ohi ja näin
oikomishoidon sijaan moni on vaarassa joutua esimerkiksi leikkaukseen
viivästyneen hoidon takia.

Myös suun terveydenhuollon henkilöstöllä on todettu
koronaan viittaavaa hengitystieoireilua, mutta heitä ei ole systemaattisesti
testattu. Työ hammaslääkärin vastaanotolla on hyvin riskialtista. Testaamalla
voitaisiin sekä poissulkea koronainfektio ja näin saada henkilöstö nopeammin
takaisin töihin, että jäljittää mahdollisia tartuntaketjuja.

Edellä olevan
perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme
asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten varmistetaan, että suun terveydenhuollonhenkilöstö ei tartuta potilaita ja muuta henkilökuntaa eikä myöskään itse saa tartuntaa työssään?

Miten huolehditaan asianmukaisen ja riittävän suojavarustuksen saatavuudesta Suun terveydenhuollon vastaanotoilla sekä julkisella että yksityissektorilla?

Kentällä on edelleen epätietoisuutta eri potilasryhmien hoitojärjestelyistä ja suojauksen käytännön toteutuksesta. Mikä taho poikkeustilassa valvoo ja kantaa vastuun ohjeista?

Miten varmistetaan tiedonkulku alueellisilta viranomaisilta yksityisille suun terveydenhuollon toimijoille?

Miten huolehditaan suun terveydenhuollon yksityissektorin ja siellä hoidettavien potilaiden tarpeet epidemiaa koskevassa päätöksenteossa ja ohjeistuksessa?

Miten poikkeusolojen aikana on ohjeistettu toteuttaa hoitaa lasten oikomishoito?

Helsingissä 3.4.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Sari Sarkomaa kok

Ota kantaa