Samaan
aikaan, kun viranomaiset valmistautuvat mahdolliseen koronaviruksen
laajamittaiseen leviämiseen, ajaa Marinin
hallitus toisaalla ihmisten hoitoon pääsyn heikentämistä. Hallituksen aie
romuttaa Kela-korvaus on vastuuton.

Hallituksen on keskeytettävä Kela-korvauksen leikkaamisen valmistelu. Hallituksen on keskityttävä valmistelemaan keinoja, joilla edistetään yhdenvertaista, matalan kynnyksen pääsyä terveyspalveluiden ja -neuvonnan piiriin.

Eläkeläiset,
työttömät ja lapsiperheet sinnittelevät terveyskeskusjonoissa ja hoitoon pääsy
peruspalveluihin on jo nyt hankalaa. Terveyspalveluiden tarve lisääntyy varmasti
koronaviruksen leviämisen myötä. Kela-korvaus on monin tavoin parantanut
palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta. Kela-korvaus
mahdollistaa vuosittain noin neljännekselle väestöstä 3,4 miljoonaa käyntiä
lääkärin vastaanotolla. Kela-korvausta maksetaan sosioekonomiseen asemaan
katsomatta kaikille suomalaisille.

Vuonna 2019 lääkärin hoidossa oli 1,5 miljoonaa Kela-korvauksen saajaa. Tämä kuvaa käytön laajuutta monissa tuloluokissa. Jos Kela-korvausta ei olisi, pitäisi se keksiä nyt. Leikkausten sijaan korvausta olisikin nykyisessä tilanteessa perusteltua korottaa. Sote-uudistusta ei näy eikä kuulu eikä myöskään konkreettisia toimia palveluiden parantamiseksi.

On
pakko kysyä, mihin asiantuntijoiden arvioon hallituksen päätös leikata
Kela-korvaus perustuu? Viimeksi tuoreimmassa Lääkärilehdessä
nostetaan esiin vakava huoli leikkausten vaikutuksista. Lääkäriliiton
lehden pääkirjoituksessa (10/20) todetaan, että Kela-korvauksia ei pidä
poistaa ainakaan ennen kuin palvelujärjestelmämme uudistus on toteutettu siten,
että kaikille väestöryhmille on edes kohtuullisesti taattu tarpeen mukainen
perus- ja erikoistason hoito. Olen täysin samaa mieltä. Hallitus näyttää
sulkeneen korvansa asiantuntijoiden kuulemiselta.

Punavihreä
hallitus ajaa Kela-korvauksen poistoa ilmeisen ideologisista syistä,
haluamatta nähdä vaikutuksia ihmisten terveyteen, palveluiden
heikentymiseen ja kuntien kustannusten kasvuun.

Suurin syy hallituksen kiihkoon leikata Kela-korvausta lienee budjettiriihessä tehty rujo arvovalinta. Hallitus lisäsi mittavasti valtion menoja eri kohteisiin, mutta moni uudistus jäi ilman määrärahoja. Myöskään ympärivuorokautiseen vanhusten hoivan sitovaan hoitajamitoitukseen ei määrärahoja herunut. Hallituksen tolkuton talouspolitiikkaa on ajautumassa umpikujaan, kun rahoja vanhusten palveluihin etsitään leikkaamalla sairaiden palveluista. 

Rahat vanhustenhuollon kohentamiseen on löydettävä heikentämättä ihmisten terveyspalveluihin pääsyä. Leikkauslistat ovat vaarassa ulottua myös opetusministeriöön. Tämä on vihoviimeistä, mitä suomalaiset tällä hetkellä hallitukselta odottavat.