Kannanotto 12.2.2020

Eduskunnan
Yksi elämä -verkosto:

Suomeen
tarvitaan kansalliset laaturekisterit

Eduskunnan Yksi elämä
-verkosto painottaa, että Suomeen tarvitaan
kansalliset sairauskohtaiset laaturekisterit vahvistamaan
terveydenhuollon laatua ja
yhdenvertaisuutta. Rekisterien vakinaistamiseen tulee osoittaa
tarvittava rahoitus. Kansallisia potilastietojärjestelmiä tulee kehittää
niin, että ne tukevat laatujärjestelmiä.

”Terveydenhuollon
kansalliset laaturekisterit ovat edellytys valtakunnallisesti yhdenvertaisten
palveluiden kehittämiselle ja hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden
parantumiselle. Laaturekisterit parantavat potilaiden saaman hoidon laatua,
hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta.  Sote-uudistuksen
onnistumisessa on lopulta kyse tiedolla johtamisesta, laadusta ja
asiakaslähtöisistä palveluprosesseista. Palvelujärjestelmän kehittäminen ei voi
onnistua, ellei ole käytettävissä tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta”, toteaa verkoston
puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

”Laaturekisterien
avulla hoitotuloksia pystytään vertailemaan myös oikeudenmukaisuuden
näkökulmasta. Kansalliset hoitosuositukset ja niitä peilaava
valtakunnallinen laatutieto kannustavat terveydenhuoltoa kehittämään
toimintaansa yhä paremmaksi ja korjaamaan havaittuja ongelmia”, kiteyttää
verkoston jäsen, kansanedustaja Merja
Mäkisalo-Ropponen.

”Käypä hoito
-suositukset ovat tärkeimpiä hoidon laatua ohjaavia kansallisia
hoitosuosituksia, ja siksi niiden kattavuus ja ajanmukaisuus tulee varmistaa”,
painottaa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -suositusten
päätoimittaja Jorma Komulainen.

Muissa Pohjoismaissa on
jo käytössä laajat laaturekisterijärjestelmät, joille on
luotu kansalliset organisaatiot, yhteiset pelisäännöt ja
rahoitusmenettelyt. ”Esimerkiksi Ruotsin SwedeHeart-rekisteristä on
mahdollista ottaa oppia ja mallia Suomen sydän- ja verisuonisairauksia
koskevan rekisterin rakentamisessa”, kertoo Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.

Laaturekisterit
auttavat myös potilaita vertailemaan eri hoitopaikkoja ja niistä saatavaa
hoitoa. Yksi elämä -verkosto painottaa, että laaturekistereihin on tärkeää
kerätä myös potilailta tietoa heidän kokemuksistaan, hoitonsa vaikuttavuudesta
sekä elämänlaadustaan.

”STM ja THL ovat
tehneet ansiokasta taustatyötä kansallisiin laaturekistereihin liittyen.
THL:llä on myös käynnissä seitsemän laaturekisteripilottia. Nyt on tärkeä
siirtyä toimeenpanovaiheeseen ja perustaa Suomeen laaturekisterit”,
verkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ritva
Elomaa korostaa.

Kansanedustajien ja
suurten kansanterveys- ja potilasjärjestöjen perustama eduskunnan Yksi
elämä -verkosto on avoin kaikille terveyden ja
hyvinvoinnin edistämisestä ja potilaiden yhdenvertaisuuden lisäämisestä
kiinnostuneille kansanedustajille. Verkostossa
on edustajia lähes kaikista eduskuntaryhmistä.

Lisätiedot:

Sari
Sarkomaa, kansanedustaja, eduskunnan Yksi elämä -verkoston
puheenjohtaja, sari.sarkomaa@eduskunta.fi ,
050 511 3033

Ritva Elomaa,
eduskunnan Yksi elämä -verkoston varapuheenjohtaja, ritva.elomaa@eduskunta.fi, 09
432 3022

Merja
Mäkisalo-Ropponen, eduskunnan Yksi elämä -verkoston jäsen, merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi, 09
432 3124

Jorma
Komulainen, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -suositusten
päätoimittaja, jorma.komulainen@duodecim.fi, 050
591 2526

Anna-Mari Hekkala, Sydänliiton ylilääkäri, anna-mari.hekkala@sydanliitto.fi , 050 434 4244

Eduskunnan Yksi elämä -verkostosta Yksi
elämä -verkkopalvelussa: 

https://www.yksielama.fi/-/eduskunnan-yksi-elama-verkosto