Kirjallinen kysymys KK 478/2019 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Terveysteknologia on kehittynyt
nopeasti erityisesti älyteknologian myötä mahdollistaen potilaiden uudenlaiset
hoitomuodot sekä nopean diagnosoinnin. Digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly
tulevat vahvasti terveydenhuollon toimijoiden ja potilaiden avuksi. Genomi- ja
muun terveystiedon hyödyntämisen myötä voidaan siirtyä entistä yksilöidympiin
hoitoihin ja ennaltaehkäisyyn. Palvelut tulevat kiinteämmin osaksi
terveysteknologiaa ja koulutuksen sekä osaamisen tarve kasvavat.

Uudistuva sääntely, valvonta ja innovaatioiden saattaminen
markkinoille sujuvasti ja nopeasti vaativat eri tahojen jatkuvaa yhteistyötä.
Tämän vuoksi terveysteknologia on saatettava olennaiseksi osaksi maamme
hyvinvointipolitiikkaa ja STM:n toimialaa.

Terveysteknologian toimialaselvityksen (2019) mukaan
haasteita toimialalle luovat terveysteknologian innovaatioiden pääsy
markkinoille. Yli 60 % kyselyyn vastanneista alan yrityksistä piti
innovaatioiden tuomista suomen markkinoille vaikeana vuonna 2019, kun vuonna
2018 vastaava luku oli alle puolet. 
Lisäksi selvityksen mukaan T&K-toiminnan osalta Suomessa on paljon
kehitettävää. Yritysten mielestä USA, Saksa ja Ruotsi ovat houkuttelevampia
tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kannalta.

Yritysten mielestä tilannetta tulisi muuttaa muun muassa
kehittämällä laatu- ja vaikuttavuusmittareita sekä arvopohjaista
terveydenhuoltoa. T&K-toimintaa tulisi helpottaa esimerkiksi koordinaatiota
ja yhteistyötä vahvistamalla sekä veroratkaisuin. Tulevaisuuden ilmiöistä
tekoäly, digitalisaatio ja robotiikka nousevat merkittävimmiksi kyselyyn
vastanneiden yritysten mielestä.

Terveysteknologia on voimakkaasti kasvava tulevaisuuden
ala, jonka merkitys lisääntyy suomalaisten ikääntyessä ja syntyvyyden
laskiessa. Teknologiaratkaisut tarjoavat parempaa hoitoa potilaille, apua
ammattilaisille, tuottavuutta terveydenhuollolle ja hyvinvointia Suomelle.
Terveysteknologia on myös kasvava korkean teknologian vientiala, mikä tuo
Suomeen vientituloja.

Lainsäädännön arviointineuvosto on huomauttanut
lausunnossaan hallitusta teknologian mahdollisuuksien arvioinnin unohtamisesta
vanhusten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituslakiesityksen
valmistelussa.

Olisi vakava virhe ja iso uhka vanhustenhoivan
tulevaisuudelle, jos teknologian mahdollisuuksia ei arvioida ja tehdään
uudistuksia, jotka estävät ja jarruttavat teknologian käyttöä vanhusten
hoivassa.

Arviointineuvoston mukaan hallituksen on syytä tehdä vielä
puuttuva vertailu siitä, miten erilaisten vaihtoehtojen avulla voidaan
toteuttaa uudistuksen tavoitteen mukainen oikeus välttämättömään huolenpitoon
sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä millaiset vaikutukset eri
vaihtoehdoilla on.

Myös valtiovarainministeriö kannusti
hoitajamitoitusesityksestä antamassaan lausunnossa kehittämään nopealla
aikataululla erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutetun henkilöstön
työnjakoa sekä teknologisia ratkaisuja.

Pula koulutetuista hoitajista kasvaa samaan aikaan kun
vanhuspalveluiden tarve lisääntyy. Vanhusten palveluihin sekä kaikkialle
muualle sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvitaan lisää hoitajia, mutta on
ilmeisen mahdotonta selvitä inhimillisen ja hyvän hoidon turvaamisesta ilman
teknologian vahvaa hyödyntämistä.

Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja
sekä lisätä hoidon ja hoivan laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikka,
automatiikka ja digitalisaatio vapauttavat hoitajien aikaa hoidon laadun
kannalta olennaiseen ihmisen välittömään hoitoon.

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (Eva) julkaisemassa Robotit
töihin -raportissa arvioitiin, että robotiikkaa ja automatiikkaa hyödyntämällä
voitaisiin tehdä ainakin 20 prosenttia sairaaloiden sairaanhoitajien ja
vanhusten pitkäaikaishoidon lähihoitajien työtehtävistä.

Hoitotyöntekijän viisipäiväisestä työviikosta välitöntä
potilastyötä on nykyisin arviolta alle kolme päivää.  Raportissa arvioidaan, että jo käytettävissä
olevan robotiikan avulla se voitaisiin nostaa liki neljään työpäivään viikossa.

Robottien tärkeimmät käyttökohteet terveydenhuollossa ovat
yksitoikkoiset, raskaat ja terveydelle vaaralliset tehtävät. Parhaimmillaan
sairaanhoitajien ja lähihoitajien työtä voidaan kohdistaa uudella tavalla
siten, että hoidolliset tulokset, työhyvinvointi sekä työn taloudellisuus ja
tehokkuus paranevat, raportti kertoo.

Terveysteknologian ja robotiikan kehitys on myös
huomioitava alan perus- ja täydennyskoulutuksessa. Osaamisen vahvistaminen on
myös välttämätöntä teknologiaa hyödyntävän organisaatiokulttuurin
saavuttamiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä varsinkin hoiva-alan
pitäisi olla yksi robotiikan suurimpia lähitulevaisuuden sovellusalueita. THL:n
selvitysten mukaan hoitajapulasta huolimatta uuden teknologian ja robotiikan
hyödyntäminen tehostetussa palveluasumisessa sekä muissa vanhuspalveluissa on
edennyt hyvin hitaasti. Tilanne vaihtelee suuresti eri puolella Suomea.

Teknologia tarjoaa monipuolista apua ikäihmisestä
huolehtimiseen. Sen avulla tuetaan iäkkään liikkumista, omatoimisuutta ja
hyvinvointia. Teknologian hyödyntäminen on jo osa ikäihmisten arkea ja
kotihoidon toimintaa. Monien omatoimisuutta ja kognitiivista toimintakykyä
tukevien teknologisten laitteiden hyödyntäminen on kuitenkin maakunnissa vielä
vähäistä.

Suomessa on syytä arvioitava, mitkä olemassa olevat
säädökset ja rakenteet estävät robotiikan ja uuden teknologian käyttöä. Uuden
lainsäädännön valmistelussa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ja
vanhuspalvelulain uudistusten valmistelussa, on varmistettava, että
lainsäädäntö mahdollistaa ja edistää vaikuttavan ja terveyshyötyjä tuovan
teknologian käyttöä.

Japanissa ja muissa Pohjoismaissa on käytössä erilaisia
taloudellisia substituutiota ja insentiivejä terveysteknologian hyödyntämisen
vauhdittamiseksi. Useissa maissa on rakennettu terveysteknologian laatu- ja
vaikuttavuusmittareita ja standardeja.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä
T&K-toiminnan lisäämiseksi ja innovaatioiden käyttöön ottamiseksi on
tärkeää vauhdittaa. Yksi keino tähän olisi velvoittaa sote-palveluista
järjestämisvastuussa olevat julkiset toimijat palvelustrategian tekemiseen.
Palvelustrategia on myös keino vahvistaa PK- yritysten mahdollisuutta päästä
kotimaisille terveysteknologiamarkkinoille ja yhteistyöhön julkisen sektorin
toimijoiden kanssa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisin toimin on tarkoitus varmistaa, että Suomessa aikaansaadaan ajantasainen valtakunnallinen terveysteknologiastrategia,

millaisin toimin kartoitetaan ja puretaan lainsäädännön esteet terveysteknologian vahvemman ja vaikuttavammin hyödyntämisen mahdollistamiseksi hoito- ja hoivatyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa,

millaisiin toimiin hallitus ryhtyy lainsäädännön arviointineuvoston teknologian käytön arviointiin liittyvän suosituksen johdosta vanhusten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitusesityksen jatkovalmistelussa,

miten varmistetaan, että lainsäädännön valmistelussa, erityisesti vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksessa ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen uudistuksissa, huomioidaan terveysteknologian edistäminen,

millaisia kannustimia ja ohjausta on tarkoitus luoda terveysteknologian hyödyntämiseksi valtakunnallisesti,

millaisin toimin vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamista ja koulutusta terveysteknologian käyttöönoton vauhdittamiseksi,

miten on tarkoitus edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä erityisesti terveysteknologia-alan T&K-toiminnan toimintaedellytysten parantamiseksi ja innovaatioiden markkinoille pääsyn esteiden purkamiseksi ja

onko osana sote-uudistusta tarkoitus säätää palvelustrategian valmistelu sote-palvelujen järjestämistä vastaavien velvoitteeksi?

Helsingissä 31.1.2020

Sari Sarkomaa kok