Eduskunnan puhemiehelle

Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit ovat
edellytys valtakunnallisesti yhdenvertaisten palveluiden kehittämiselle ja
hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantumiselle. Laaturekisterit
parantavat potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja
potilasturvallisuutta.  Sote-uudistuksen
onnistumisessa on lopulta kyse tiedolla johtamisesta, laadusta ja
asiakaslähtöisistä palveluprosesseista. Palvelujärjestelmän kehittäminen ei voi
onnistua, ellei ole käytettävissä tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kehittää parhaillaan mallia terveydenhuollon kansallisille laaturekistereille. Eduskunta myönsi viime vaalikaudella laaturekisteri­hankkeelle erillistä rahoitusta. THL:n hankkeen päätavoite on selvittää, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin organisoida, rahoittaa ja ylläpitää.

Ajantasaista laatutietoa tarvitsevat terveydenhuollon ammattilaiset sekä terveyspalvelujen käyttäjät. Laatutiedolla on myös voimakas ohjausvaikutus palvelujärjestelmään. Laaturekistereistä saatava tieto mahdollistaa hoitoyksiköiden ja hoitokäytäntöjen vertailun ja kehittämisen. Ihmisten yhdenvertaisuus paranee, kun vertailutiedon avulla voidaan kohdentaa resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Suomi poikkeaa laaturekistereiden puuttumisen vuoksi muiden Pohjoismaiden
ja monien EU- ja OECD-maiden käytännöistä. Esimerkiksi Ruotsin kansallinen
diabetesrekisteri on toiminut vuodesta 1996 ja se on auttanut parantamaan
ruotsalaisten diabeetikoiden hoitotasapainoa. Rekisteri tuo uudenlaista
avoimuutta palvelujärjestelmään, kun hoitoyksikkökohtaiset tulokset ovat kenen
tahansa saatavissa.

THL:n hankkeessa on mukana seitsemän pilotti­rekisteriä: diabetes,
eturauhassyöpä, HIV, iskeeminen sydäntauti, selkäkirurgia, reuma ja psykoosi.
Esimerkiksi diabetesrekisterin kohdalla työ on jo pitkällä ja rekisteriin
määritettävien indikaattoreiden pohdintaa on tehty monialaisesti, myös
diabeetikoiden asiantuntemusta kuunnellen. Rekisteri tekee hoidosta
asiakaslähtöisempää ja varmistaa asiakaskokemuksen huomioinnin laatutekijänä,
kun rekisteriin kerätään myös potilaiden itsensä tuottamaa tietoa hoidon
tuloksista ja saadusta palvelusta.

Edellytykset systemaattiselle tiedonkeruulle ja
kansallisten laaturekisterien ylläpidolle ovat olemassa.Tämän vuoden
toukokuussa tehdyt THL-lain muutokset sekä voimaan tullut laki sosiaali- ja
terveystietojen toissijaisesta käytöstä luovat edellytykset laaturekisterien
toiminnalle ja määrittelevät laaturekisterit osaksi THL:n pysyvää toimintaa.
Nyt puuttuu vain resursointi eli pysyvä rahoitus laaturekisterien toimintaan.
Liikkeelle voitaisiin lähteä esiintyvyyden, kustannusten ja terveysvaikutusten
kannalta merkittävimpien pitkäaikaisten kansansairauksien, kuten diabeteksen,
kohdalta ja jatkaa niistä saatujen kokemusten perusteella kehittämistyötä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu seuraava, palvelujärjestelmän kehittämiseen kuuluva tavoite: ”Luodaan laatua kuvaavia rekistereitä, parannetaan asiakastyytyväisyyttä ja kehitetään hoitoa yhteistyössä käyttäjien kanssa.”

Asiantuntijat, järjestöt, terveysalan toimijat ja
palvelujen käyttäjät eli asiakkaat ovat yksimielisiä: Suomeen tarvitaan
kansallisia laaturekistereitä.

Edellä olevan
perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme
asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, että terveydenhuollon laaturekisterit saadaan
perustettua ja niiden ylläpidolle osoitetaan tarpeelliset resurssit?

Helsingissä 14.11.2019

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok