Kirjallinen kysymys 19.9: Hallituksen toimenpiteet lasten ja nuorten kokeman seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja häirinnän kitkemiseksi

Blogi

Eduskunnan puhemiehelle

Runsas neljäsosa
kouluterveyskyselyyn vastanneista yläkoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan
tytöistä sanoo kokeneensa seksuaalista häirintää puhelimessa tai netissä vuoden
aikana. Kahden vuoden takaisessa kyselyssä näin ilmoitti tytöistä selvästi
harvempi, alle viidesosa. Myös lukion ja ammattioppilaitosten tyttöjen
kokemukset ovat samansuuntaisia.

Netti
on aiempaa selkeämmin nuorten seksuaalisen häirinnän kanava. Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan kahdessa
vuodessa on tapahtunut selvä muutos.

Koululaisten
kokemukset seksuaalisesta häirinnästä ovat yleisiä. Kouluterveyskyselyssä
alakoulun neljännen ja viidennen luokan oppilaista vajaat viisi prosenttia
kertoi kokeneensa seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai
kuvamateriaalin näyttämistä vuoden aikana. Tyttöjen ja poikien kokemusten
välillä ei ollut merkittävästi eroja. Pieni osa alakoululaisista vastasi
kokeneensa myös koskettelua tai painostamista koskettamaan.

Yläkoulussa,
lukiossa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevista tytöistä häiritsevää
seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua oli vuoden aikana kokenut kolmasosa
vastaajista, pojista selvästi harvemmat. Tuloksia ei voi suoraan verrata
alakoululaisten vastauksiin, sillä asiasta kysyttiin eri tavoin.

Yläkoulun,
lukion ja ammattioppilaitosten tytöistä noin joka kymmenes vastaaja oli kokenut
seksuaaliväkivaltaa: riisuutumaan pakottamista, intiimien alueiden koskettelua
vastoin tahtoa, seksiin painostamista tai pakottamista tai päihteiden tai
tavaroiden tarjoamista seksiin suostumisesta. Yläkoulussa ja toisella asteella
opiskelevista pojista seksuaaliväkivaltaa oli vuoden aikana kokenut muutama
prosentti vastaajista.

Kouluterveyskyselyn
mukaan tytöt kertovat kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä tai väkivallasta jollekin
luottamalleen aikuiselle useammin kuin pojat. Silti tytöistäkin niin tekee vain
noin kolmasosa.

Tytöt kokevat poikia harvemmin, että he saavat tukea
kokemansa seksuaalisen häirinnän tai väkivallan vuoksi koulun aikuisilta ja
koulun ulkopuolisista palveluista.

THL:n
erikoistutkija Riikka Ikonen todennut, että tulokset herättävät uusia
kysymyksiä siitä, miten tytöt ja pojat kokevat avun ja tuen saamisen. Hän on
myös todennut, että on selvitettävä, millaista tukea tytöt haluavat ja
tarvitsevat.  

Kouluterveyskysely
toteutettiin keväällä 2019. Kyselyyn vastasi eri luokka-asteilla 70–82
prosenttia oppilaista, yhteensä runsaat 260 000 lasta ja nuorta. Kyselyyn
osallistui peruskoulun neljättä ja viidettä luokkaa käyviä lapsia sekä
kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa käyviä nuoria sekä lukion ja ammatillisten
oppilaitosten ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita.

Viime eduskuntakaudella laadittiin silloisen opetusministeri Sanni
Grahn-Laasosen toimeksiannosta opas peruskouluille, lukioille ja
toisen asteen ammatillisille oppilaitoksille seksuaalisen häirinnän
ennaltaehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta. 

Kouluterveyskyselyn
tulokset osoittavat, että lisätietoa ja toimia tarvitaan lasten ja nuorten
seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja häirintään puuttumiseksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan
työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisia toimia hallitus aikoo tehdä lasten ja nuorten
kokeman seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja häirintään puuttumisen
keinojen vahvistamiseksi? Miten aiotaan selvittää niin, tyttöjen kuin poikien
tarpeet avusta ja tarpeista, ettei kukaan jäisi yksin ilman tukea?

Helsingissä 17.9.2019

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Sari
Sarkomaa kok

Ota kantaa