Urbaanin, virkeän kaupungin tunnistaa sen ruokatarjonnasta ja ravintoloista. Esimerkiksi Helsingin ravintola- ja baarielämä on lahjakkaiden ja ahkerien yrittäjien ansiosta kokenut viime vuosina melkoisen kasvupyrähdyksen, josta voi olla hyvin ylpeä. On ollut upeaa nähdä, miten ravintolakulttuuri on lähtenyt profiloitumaan mm. mutkattomilla ja persoonallisilla lähiruokaa tarjoavilla fine dining-ravintoloilla. Jotkut näistä paikoista ovat tunnettuja siitä, että kanta-asiakkaat ovat tutustuneet toisiinsa ja muodostavat kanta-asiakasporukan, joka täyttää ravintolan uskollisesti päivästä ja viikosta toiseen. Saadessaan ihmiset keskustelemaan pöytien yli, ravintola tai pubi toimii sosiaalisten kontaktien luomispaikkana ja toisena olohuoneena.

Kaupunkikuvassa on ilahduttavaa, että suomalaiset syövät perheen kanssa yhdessä ulkona yhä enemmän. Valitettavasti suurimman kysynnän aikaan – sunnuntaisin – useimmat ravintolat kuitenkin joutuvat pitämään ovensa kiinni sunnuntailisien vuoksi. Myös aikaisin kiinni menevät ravintoloiden keittiöt saavat eurooppalaiseen ruokakulttuuriin tottuneilta turisteilta kriittistä palautetta. Ollaksemme eurooppalainen maa, meidän tulee päivittää nämä epäkohdat pikimmiten.

Alan arvostuksen lisääntymisen voisi luulla näkyvän ravintoloitsijalle kannattavana toimintana. MaRa ry:n mukaan ravintola-aterian hinnasta jää kuitenkin ravintolalle vain noin 2 % voittoa. Matkailu- ja ravintola-alamme verotus lukeutuu tällä hetkellä Euroopan korkeimpiin. Asiaa helpottaisi omalta osaltaan anniskelun arvonlisäveron alentaminen ja byrokratian helpottaminen. Alkoholilaki tulisikin avata tällä hallituskaudella. Vähittäismyyntiluvan tulisi kuulua automaattisesti jokaiseen anniskelulupaan ja valmistuslupaan, ja se pitäisi voida aktivoida pelkällä ilmoituksella. Ravintoloille tulee antaa ulosmyyntioikeus viineihin ja kaupan vahvuusrajoja tulee nostaa, jotta viinit ovat saatavilla ruokakaupoista. Tarvitsemme myös selkeän ratkaisun koskemaan alkoholijuomien etämyyntiä. Suomalaisille kuuluvat samat oikeudet ja vapaudet kuin muillekin EU-kansalaisille.

Markkinoinnin osalta meidän täytyy kumota nykyiset absurdit somesäännökset, joissa toimija on velvoitettu poistamaan hallitsemiltaan sivuilta kuluttajien kirjoittamat kehut tuotteista, mutta haukut saa jättää. Myös väkevien mainontakielto on nykymuodossaan ongelmallinen. On absurdia, jos yritämme estää kotimaisia firmoja menestymästä. Esimerkiksi Arctic Brands Groupin Arctic Blue Gin on kerännyt viime aikoina kosolti kansainvälisiä voittoja ja saanut positiivista huomiota. Yritys on kuitenkin saanut Valviralta kansainvälisille markkinoille suuntautuvasta some-viestintäkampanjasta pyyhkeitä. Mikään ei vie tehokkaammin yrityksiä pois Suomesta, kuin tällainen yrittämistä vaikeuttava niuhottaminen.

Tarkastelua ja asennemuutosta tarvitaan myös viinarallin vuoksi. Suomalaiset toivat Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n mukaan Virosta syyskuun 2017 ja elokuun 2018 välisenä aikana yhteensä 32 miljoonaa litraa alkoholijuomia. Viinarallissa alkoholin ostoihin käytettiin 230 milj. euroa. Jos ostot olisi tehty Suomessa, TAK Oy:n mukaan olisi niiden arvo ollut noin 400 milj. euroa. Kotimaan alkoholiveronkorotukset eivät auta asiaa. Jos Rinteen hallitus aikoo toteuttaa suunnittelemansa alkoholiveron korotuksen, on selvää, että matkustajatuonti kasvaa entisestään ja Suomelta jää saamatta verotuloja. Viro on huomannut virheensä ja päätti alentaa alkoholiverotustaan. Samoin Latvia. 

Suomella on vahvat mahdollisuudet nousta ruokakulttuurin kärkimaaksi. Meiltä löytyy huippuosaajia sekä raaka-aineet ovat loistavat. Uudella hallituksella on nyt mahdollisuus nostaa ravintolakulttuurimme sen ansaitsemaan arvostukseen. Toivottavasti se tekee sen!