Olin Kokoomuksen joukkueessa, kun neuvottelimme Sipilän hallitusohjelmasta. Tärkeä tavoitteemme oli järjestötyön ja vapaaehtoistoiminnan edistäminen ja järjestötyötä jarruttavien normein purku. Hallitusohjelmaan kirjasimme myös tavoitteen vertaistuen ja ihmisten osallisuuden vahvistamisesta. Olen iloinen siitä, että kuluneella eduskuntakaudella asioissa on edetty, mutta työtä on vielä paljon tehtävänä. Olemme tehneet muutoksia, jotka edistävät vapaaehtoistoimintaa ja lisäävät yhteisöllisyyttä. Toimintaa edistäviä muutoksia teimme mm rahankeräyslainsäädäntöön, arpajaislakiin ja vapaaehtoisten kulukorvauksiin.

Vapaaehtoistoimintaa
ei saa liiaksi kuormittaa hankalalla byrokratialla. Vapaaehtoistyön tulee
säilyä mielekkäänä tekijälleen. Pidän tärkeänä myös sitä, että järjestöt saavat
kerätä varoja toiminnalleen ilman uuvuttavaa hallintoa.

Eduskuntakauden
yksi hyvä teko on verohallinnon laatima ohjeistus yleishyödylliselle
yhdistyksille, joka laadittiin järjestökentän toiveesta. Ohjeen tarkoituksena
on auttaa järjestöjä hoitamaan ennakonpidätykseen liittyvät asiat oikein.
Ohjeen mukaan vapaaehtoistyöntekijöitä voi nyt esimerkiksi muistaa tai kiittää
lahjalla, joka on verovapaa 100 euroon saakka. Myös vapaaehtoisille tarjottava
ruokailu yhdistyksen järjestämässä tapahtumassa on verovapaa.

Suomessa
lähes 40 % väestöstä tekee vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön merkitys
hyvinvoinnin lähteenä tunnustetaan yleisesti ja siksi sitä on vahvasti
vaalittava. Tutkimusten mukaan yhä useammat suomalaiset haluaisivat tehdä
vapaaehtoistyötä, jos siihen ryhtyminen olisi helppoa. Yhteiskunnassamme pitää
olla asianmukaiset palvelut ja tukiverkot niitä tarvitseville, mutta
välittämistä emme voi ulkoistaa. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on
välittämistä, jota pidän korvaamattoman tärkeänä työnä yhteisen hyvinvointimme
eteen.

Kolmannella sektorilla on vahva
rooli esimerkiksi nuorten ja vanhusten asioissa. Järjestöistä voi löytyä myös
uusia innovaatioita ja sellaista erikoisosaamista, joita ei muualla olekaan.

Järjestöt ovat herkkiä havaitsemaan
ruohonjuuritasolla ihmisten tarpeet ja ketteriä luomaan uusia tapoja auttaa
ihmisiä. Ilman järjestöjä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt
keksimättä ja kehittymättä. Kuntoutuksen vertaistuki, nuorten turvatalo ja
lukuisat muut toimivat mallit parantavat suomalaisten hyvinvointia. Järjestöjä
tarvitaan terveyden ja liikunnan edistämiseen, yksinäisyyden kitkemiseen ja
perheiden tukemiseen. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämä
tilapäinen hoitoapu on ollut monelle perheelle pelastus arjessa selviytymiseen
ja siksi hoitoavun tarjoamista pitäisi vahvasti edistää. Vapaaehtoistyötä on
vahvistettava. Tulevalla eduskuntakaudella on löydettävä kestävät ratkaisut järjestöjen
vapaaehtoistoiminnan tukemiseksi ja vauhdittamiseksi. Keskustelen mielelläni
ideoista ja ehdotuksista.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten
kansanedustaja (kok)

Eduskunnan
vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän jäsen