Merellä liikkuessa
näkee ja kokee konkreettisesti Itämeren tilan. Lapsille on ollut vaikea kertoa,
miten olemme päästäneet kotimeremme tähän tilaan. Mieleen on jäänyt etenkin
yksi kesälomapurjehduksen hetki. Haiseva sinilevä oli valloittanut Nynäshamnin
rannat. ”Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet meren”, kommentoi
lapseni. Ei ollut helppo selittää, että meri on yhteinen ja sitä ei ole
pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä.

WWF:n selvitys
paljastaa, että kaikki Itämeren rantavaltiot lipsuvat
allekirjoittamistaan suojeluohjelman Baltic Sea Action Planin
sitoumuksista. Myös Suomi, vaikka maamme arvioitiin Ruotsin jälkeen
suojelutoimissaan parhaimmaksi. Tosiasia on, ettemme nykytoimin saavuta
tavoitettamme Itämeren ekologisesti hyvästä tilasta. Kaikkien Itämeren
valtioiden on kannettava vastuunsa ja myös Suomen.

Pahimpana
Itämeren uhkana on rehevöityminen ja sen sisäinen kuormitus. Kesän massiiviset
sinilautat olivat siitä vakava muistutus. Kaikeksi kamaluudeksi ilmastonmuutos
vauhdittaa tätä noidankehää. Merkittävät päästövähennykset ovat
välttämättömiä. 

Itämeren
suojelu sai vauhtia, kun eduskunnassa päätimme joulukuussa 2018 kolmivuotisesta
45 miljoonan euron Itämeren pelastamisohjelmasta. Intohimoisena Itämeren
suojelijana iloitsen työvoitosta.

Itämeren
merkittävin kuormituslähde on maatalous. Kesän massiiviset sinilautat olivat
siitä vakava muistutus. Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa
todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maataloudesta aiheutuvaa fosforihuuhtoumaa
jopa puolella. Itämeren
pelastamisohjelman turvin kipsin käyttöön saadaan nyt vauhtiin.
Kiireellisimmin kipsi on saatava Saaristomeren fosoripitoisille pelloille
purkamaan lantapommia. Jätemateriaalin
hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on kustannustehokas suomalainen innovaatio
ja askel kohti puhtaampaa merta.

Maatalouden
ympäristötukia on uudistettava vesiensuojelun kannalta vaikuttavammaksi. Kun
iso osa päästöistä tulee noin 20 prosentista maamme peltoalaa, on suojelutoimet
kohdennettava riskialueille. Peltojen kipsikäsittely on saatava myös osaksi
maatalouden ympäristötukiohjelmaa.

Itämerelle
osoitettu ensiavun lisäksi, ryhdymme myös pidemmän tähtäimen toimiin. Suomen
fosforiravinteiden tarve saataisiin jo tänä päivänä lähes katettua kotimaisen
karjatalouden lantojen sisältämällä noin 20 000 tonnilla fosforiravinnetta.
Tästä huolimatta Suomessa käytettiin vuonna 2016 perinteisiä epäorgaanisia
fosforilannoitteita 11 000 tonnia.  Siksi eläintiloille on luotava kestävä
mahdollisuus myydä ravinteiden ylijäämä lannoitemarkkinoille sen sijaan, että
osa niistä päätyy lannan paikallisen liiallisen peltolevityksen kautta
vesistöihin.

Eduskuntaryhmämme
aloitteesta käynnistetään kokeilu siitä, miten peltojen ylijäämäravinteiden
kertymistä vähennetään ja edistetään ravinteiden liikkuvuutta tiloille, joissa
niille on tarvetta. Tavoitteena onkin luoda kiertotalousmarkkina orgaanisille
lannoitteille. Tästä hyötyvät maatilat ja Itämeri. Kotimaisen ruuantuotannon
edistäminen on tärkeää meille kaikille suomalaisille.

Rehevöitymistä
aiheuttavaa ravinnekuormaa täytyy vähentää koko yhteiskunnassa. Kaupunkien
jätevesien ylijuoksutuksia ei voi enää sallia. Puhdistuslaitosten on toimittava
tehokkaasti ja toimintavarmasti. Monin paikoin jätevesien käsittelyn laatua on
myös parannettava, jotta ravinteet saadaan tehokkaasti talteen niin
varsinaisista jätevesistä kuin hulevesistäkin.

Vesistöjämme
heikentää edelleen myös vastuuton myrkkyjen käsittely. Jätevesien kemikaali- ja
lääkejäämiin tulee puuttua nykyistä tehokkaammin. Haja-asutusalueilla
jätevesien käsittelyä tulee seurata ja erilaisia jätevesienpuhdistusmenetelmiä
on vertailtava riippumattomasti. 

Pelastusohjelmalla saimme käyntiin voimavarapulaan jähmettyneen Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittavan rannikkoseurannan. Myös tutkimusalus Aranda pääsi taas vesille. Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin, luonnonvarojen suojelun, merenkulun turvallisuuden, kuin ilmastomme kannalta. Haluan sinilevättömän, roskattoman ja puhtaan Itämeren. Vastuumme on jättää maapallo lapsillemme sellaisessa kunnossa, että he voivat olla siitä ylpeitä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti