Julkaistu Apteekkarilehden verkkojulkaisussa 2.4.2019

Keskustelu
apteekeista on kuluneella eduskuntakaudella ollut värikästä. Asioita on
yksinkertaistettu ja virheelliset väittämät ovat eläneet osin omaa elämäänsä.
On välttämätöntä, että tulevaa hallitusta muodostettaessa linjataan selvästi
apteekin tulevaisuudesta.

Kiivaan
apteekkikeskustelun luomia paineita purkamaan perustettu hallituspuolueiden
apteekkiryhmä linjasi kolme kivijalkaa apteekin kehittämiselle. Suomalaista
ammattiapteekkia kehitetään proviisoriomisteisena, luvanvaraisena ja osana
terveydenhuoltoa.

Työryhmä,
jossa olin myös jäsenenä, linjasi, että apteekkilupien määriä lisätään ja että
apteekkilupien myöntämisestä tehdään läpinäkyvämpää. Mielestäni
lupajärjestelmän uudistaminen on tehtävä huolehtien lääkitysturvallisuudesta ja
lääkkeiden hyvästä saatavuudesta.

Tulevaisuuden
apteekin tulee olla monipuolinen lääkehoidon tukija, terveyden- ja itsehoidon
edistäjä sekä digitalisaation vauhdittaja. Terveydenhuollossa potilaan
lääkehoidon toteutuminen otetaan usein liian itsestään selvänä. Lääkehoidon
aloituspalvelut pitäisi ottaa valtakunnallisesti käyttöön. Apteekkeja tarvitaan
entistä monipuolisemmin tukemaan onnistunutta lääkehoitoa ja potilaan
sitoutumista. Ikäihmisten, moni- ja pitkäaikaissairaiden hoidon sitoutumiseen
ja onnistumiseen tarvitaan erityisen vahvaa tukea.

Terveydenhuollon
menot ovat kasvaneet samaan aikaan perusterveydenhuolto on rapautunut.
Apteekkia tarvitaan monin tavoin rinnalle yhteistyökumppaniksi.

Lääkehoitoihin
sitoutouttaminen on terveydenhuollolle merkittävä haaste, kun alle puolet
pitkäaikaisista lääkehoidoista toteutuu suunnitellusti. Myös lääkehoidon
arviointipalvelun on tärkeä olla kiinteä osa apteekin toimintaa. Iloitsen
siitä, että jatkossa kaikilla Suomessa valmistuvilla farmaseuteilla on
valmiudet tehdä lääkehoitojen arviointeja.

Koneellinen
annosjakelupalvelu on saatava kattavasti käyttöön. Se on oiva tapa vähentää
lääkehävikkiä, säästää hoitajan työtä sekä lisätä lääketurvallisuutta.
Uudistaisin korvaus- ja palkkioperusteet, jotta tämä tavoite toteutuisi.
Apteekkien toiminta on palvelutyötä. Siksi tulonmuodostuksen tulee tulla
enemmän työstä ja olla vähemmän riippuvainen lääkkeen hinnasta.

Viisas
kunta ottaa käyttöön vaikkapa asiakassetelin, jolla mahdollistettaisiin
lääkehoidon arviointi tai annosjakelupalvelu varallisuudesta riippumatta.
Säästöhän tulee niin kunnalle, veronmaksajalle kuin ihmisille itselleen, kun
turhat lääkkeet karsitaan ja usein myös ihmisen toimintakyky kohenee.

Reseptikeskukseen
pohjautuva lääkityslista ja valtakunnallisesti yhtenäiset toimintamallit ovat
innostava tavoite ja esimerkki siitä, mitä hyötyjä digitalisaatio voi tuoda
hoitoon ja moniammatilliseen työhön. Apteekit voisivat kirjata tietoa
lääkehoidon vaikuttavuuteen liittyen sekä välittää tietoa lääkärille
Kanta-palveluiden kautta.

Toivotan
kaikille aurinkoista kevättä ja työn iloa tärkeään työhönne!

Sari
Sarkomaa

helsinkiläisten
kansanedustaja

terveydenhuollon
maisteri