Lasten määrä kasvaa Helsingissä ja kasvu keskittyy
erityisesti kantakaupunkiin sekä sen liepeille. Lapsia on Helsingissä tällä
hetkellä enemmän kuin kertaakaan 1970-luvun puolenvälin jälkeen.
 Merkittävä osa lasten lukumäärän kasvusta tulee vanhasta talokannasta
sekä täydennysrakentamisalueilta. Lasten määrän kasvu ei ole ollut yllätys
mutta siitä huolimatta kaupunki ei ole kyennyt vastaamaan perheiden
päivähoitotarpeisiin. Koko Helsinkiä vaivaa krooninen päiväkotipula, johon on
nykyistä ponnekkaammin löydettävä ratkaisuja varsinkin, kun lasten määrän kasvu jatkuu. Vuoteen 2020 mennessä
Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta enemmän kuin tänä
päivänä. Tämä edellyttää mittavia lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin.

Päiväkoteja on oltava siellä missä on lapsia. Juuri säädetyssä
varhaiskasvatuslaissa on suositus kaupungeille tarjota palveluja perheille
lähipalveluina. Kun sivistysvaliokunnassa lakia käsittelimme, pidin tärkeänä
lähipalveluperiaatteen nostamista vahvasti esille. Helsingissä selvitetäänkin,
mitä tämä tarkoittaa kaupungin palveluiden kehittämisessä. Yksinkertaistettuna
päivähoidossa pitäisi olla sama periaate kuin peruskoulussa, jossa on
oppilaaksiottoalueet. Näin varmistetaan, että alueen lapset pääsevät
halutessaan lähialueen päiväkotiin.  

Helsinki pyrkii jo lähitulevaisuudessa tarjoamaan kaikille
lapsille päiväkotipaikan entistä lähempää kotia. Kasvatuksen ja koulutuksen
toimialalla valmistellaan mallia, jonka yhtenä tavoitteena on saada
päiväkodissa tiiviiksi hitsautunut lapsiryhmä siirtymään aikanaan samalle
luokalle lähikouluun. 

Viime
kunnallisvaaleissa en ollut ehdolla, sillä olen keskittynyt eduskuntatyöhön.
Teen kuitenkin jatkuvasti vaikuttamistyötä kaupungin päätöksentekoon.
Keskustelin juuri varhaiskasvatusjohtajan kanssa. Viime vuonna Helsinki rakensi
lisää päivähoitopaikkoja 1027 ja tänä vuonna 1600. On ikävää, että uudelle
päiväkodille ei ole löytynyt Munkinseudulta paikkaa. Lähialueille on tulossa
uusia päivähoitopaikkoja ja niiden on luvattu helpottavan tilannetta.
Viestitin, että alueellamme tilanne on sellainen, että lisäratkaisuja tarvitaan
nopeasti. Perheiden on saatava lapselle päivähoitopaikka kohtuullisella
etäisyydellä. Otan vastaan mielelläni palautetta päiväkotipaikkojen
tilanteesta.

Helsingissä valtaosa
varhaiskasvatuksessa olevista lapsista on kunnallisissa päiväkodeissa.
Yksityisissä päiväkodeissa on vain 13 prosenttia, kun Espoossa osuus on joka
neljäs.Yksityinen päivähoito on kuuma poliittinen kysymys. Perheille on
varmasti olennaisinta, että päiväkodit ovat laadukkaita ja sijainti sopii
perheen arkeen. Jos Helsinki ei kykene itse päiväkoteja rakentamaan riittävästi
on viisasta löytää vastuulliset tavat lisätä yksityisiä päiväkoteja. Jo kerran
keskustelussa ollut palveluseteli on syytä ottaa uudestaan harkintaan.
Apulaispormestari Pia Pakarinen ehdotti varhaiskasvatukseen palveluseteliä,
koska nyt yksityinen ei ole yhdenvertaisesti kaikkien saatuvilla. Tavoite oli
helpottaa päivähoitotilannetta ja torjua segregaatiota.

Mielestäni palvelusetelillä tarjottavien päiväkotien pitäisi sitoutua samoihin pelisääntöihin kuin julkisten. Uuteen varhaiskasvatuslakiin lisäsimme tiukat pykälät yksityisten päiväkotien valvontaan. Yksityiset päiväkodit voisivat tuoda kaivattua joustoa ja helsinkiläiseen varhaiskasvatusverkostoon. Kaupunkimme iso ongelma on lastentarhanopettajapula. Osin uusien päiväkotien avaaminen on viivästynyt, kun henkilöstöä ei ole saatu palkattua. Olen useana vuonna eduskunnanvaltiovarainvaliokunnassa budjettineuvotteluissa saanut lisättyä määrärahoja koulutuspaikkojen lisäämiseen. Tällä eduskuntakaudella saimme jo hallitusneuvotteluissa sovittua 28 miljoonan euron panostuksen lastentarhanopettajien koulutukseen. Määrärahan myötä vuosina 2018-2021 saamme tuhat uutta varhaiskasvatuskoulutuksen aloituspaikkaa yliopistoihin.  Helsingin on syytä tehdä toimia, että se on houkutteleva ja hyvä työnantaja. Se on lasten ja perheiden parhaaksi.

Sari
Sarkomaa

helsinkiläisten
kansanedustaja

kolmen
lapsen äiti