Tupakan vaarat eivät pääty savukkeen tumppaamiseen. Tupakan tumpit aiheuttavat luontoon joutuessaan monia haittoja niin ihmisille kuin luonnollisille. Luontoon heitetyt tumpit eivät maadu, sillä ne on tehty selluloosa-asetaatista. Selluloosa-asetaatti on muovia, jonka hajoaminenkin kestää vuosia. Tumppien sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin.

WHO:n viime vuonna julkaiseman tutkimuksen
mukaan tupakan tumppiosaan voi imeytyä tupakasta peräti 7000 erilaista
kemikaalia, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia, kuten
raskasmetalli, nikotiini, lyijy ja arsenikki. Tunnettuja karsinogeenejä eli
syöpävaarallisia aineita tupakassa on 50.

Jopa kolme neljästä tupakoijasta heittää tumpin
maahan. Suomessa ympäristöön päätyy noin neljä miljardia tumppia
vuosittain ja siitä muodostuu jopa 680 000 kiloa vaarallista jätettä. Rannikoiden ja kaupunkialueiden roskista jopa 30-40 %
on tupakantumppeja. Tässä määrässä ei ole huomioitu muita tupakkajätteitä,
kuten tupakkapakkauksia.

Tumpit ovat esimerkiksi päiväkotien pihalle
jätettynä suureksi vaaraksi pienille lapsille. Tupakointi onkin monin tavoin
terveys- ja ympäristöriski, jonka kitkemiseen tarvitaan nykyistä tiukempia
keinoja. 

Suomen
on tehtävä vaikuttavampia toimia savuttoman Suomen saavuttamiseksi. Kenenkään
ei tulisi tahtomattaan joutua altistumaan tupakan savulle ja sen myötä myrkyllisille
aineille. Savuttomien ympäristöjen lisääminen on siksi perusteltua.
Tupakointikieltoja tulisi laajentaa erityisesti alaikäisten käytössä oleviin
ulkotiloihin, kuten leikkipuistoihin, uimarannoille ja niiden läheisyyteen,
sekä esimerkiksi joukkoliikennepysäkeille ja asemalaitureille. Lasten ja
nuorten suojaaminen tupakan haitoilta kaupunkiympäristössä ja julkisessa
tilassa on meidän aikuisten tehtävä. 

Pidän yhtälailla kohtuullisena,
että ihmiset saisivat asua omassa kodissaan ilman muista asunnoista tulevaa
tupakansavua. Parveketupakointi altistaa monia tahtomattaan
tupakansavulle. Asunto-osakeyhtiölakia on muutettava siltä osin, että
enemmistöpäätöksellä voidaan päättää tupakointikiellosta parvekkeilla tai
asukkaiden hallinnassa olevissa sisätiloissa. Kun on kyse ihmisten kodeista,
tarvitsemme kestävät ratkaisut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan tupakointi aiheuttaa
joka vuosi noin 700 työkyvyttömyyseläkejaksoa ja noin 340 000
vuodeosastohoitopäivää. Tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee vuosittain
noin 4300-4500 suomalaista. Viisain
tapa hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousua on lisätä
ennaltaehkäisevien toimien vaikuttavuutta. Parhaassa sote-mallissa suurimmat
investoinnit ja painavimmat toimet suunnataan terveydenedistämiseen. 

Tupakka on merkittävä sairauksien aiheuttaja. Tupakoinnista sairastuminen on
tietysti aina inhimillinen tragedia, mutta tupakoinnin taakka on raskas myös
yhteiskunnalle. Tupakoinnin lopettamisen tukea, sekä tietoa tupakoinnin
haitoista on edelleen lisättävä. Terveydenhuollon toimijat perus- ja
erityispalveluissa on saatava vahvasti mukaan tupakasta vieroituksen
hoitopolkuun. Myös työpaikoilla ja työterveyshuollossa on paljon
käyttämätöntä voimavaraa savuttomuuden tukemisessa. Samoin nuorten kanssa
tehtävässä työssä urheilusta muuhun nuorisotyöhön on huomioitava kannustus
päihteettömään elämäntapaan.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti