Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun. Viime eduskuntakaudella Kokoomuksen Risikon alulle laittama vanhuspalvelulaki oli edistysaskel, mutta lain hyvät tavoitteet eivät kaikkialla toteudu riittävällä tavalla. Siksi linjasimme ennen joulua hyväksytyssä kokoomuksen seniorikannanotossa, että vanhuspalvelulakia on tiukennettava.

Esitimme vanhuspalvelulain
sitovuuden lisäämistä ja sen osana hoivatakuuta, jotta hyvä hoito ja
inhimillinen kohtelu toteutuisi yhdenvertaisesti jokaisen vanhuksen osalta.
Hoivatakuu toisi nykyistä sitovammat määräajat hoitoon pääsyyn, riippumatta
hoitopaikasta tai siitä, onko vanhuksella hänen oikeuksistaan huolehtivia
omaisia. Vanhuspalvelulaki on kokonaisuutena arvioitava ja tehtävä kunnollinen
remontti. Vanhusten palvelujen rakenteet, toimintatavat, valvonta ja
henkilöstön määrä on laitettava kuntoon.

Oppositio on
esittänyt mekaanista 0,7 hoitajamitoitusta pelkästään ympärivuorokautiseen
hoitoon ja jättänyt kylmästi syrjään sen vakavan tosiasian, että myös
kotihoidossa on huutava pula hoitajista. Kotihoidon varassa olevien ikäihmisten
kunto on entistä huonompi ja yhä useampi heistä on muistisairas. Vuoden
2018 THL:n vanhuspalvelujen tila -kysely kertoo, että kotihoidon päivittäinen
asiakasmäärän on kaksinkertaistunut parissa vuodessa. Kokoomus
haluaa huolehtia siitä, että hoitajia on riittävästi myös kotihoidossa ja
omaishoitajien tukena.

Opposition
lakiesitys hoitajamitoituksesta on ikäihmisten hoivaa eriarvoistava, ja puolet
vanhuspalveluja käyttävistä ikäihmisistä on sivuutettu
kokonaan. Yksittäisenä toimena opposition esitys pakottaisi
kunnat siirtämään henkilöstöä ympärivuorokautiseen hoitoon jo nyt tiukalla
olevista kotihoidon palveluista. 

Hoitajapula
on vakava tosiasia jo nyt koko vanhustenhuollossa. Kokoomus haluaa kantaa
vastuuta kaikista ikäihmisistä riippumatta siitä, millaisten palveluiden
piirissä he ovat. Myös hoiva-alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin
lisäämiseen tarvitaan ripeitä toimia. Koulutusmääriä on niin ikään arvioitava
uudelleen.

Vanhusten
hoidossa hoitajana työskennelleenä tiedän, että vanhusten palveluihin tarvitaan
lisää hoitajia. Hyvässä hoidossa koulutettujen hoitajien määrä on mitoitettu
hoidettavien ihmisten hoidon tarpeeseen eikä yhteen lukuun. Jo
kaupunkilaisjärkikin sanoo, että jokaisen ikäihmisen hoidon tarve on erilainen.

Kokoomuksen
kanta on selkeä. Hoitajia on lisättävä sinne, missä ihmisen hoito sitä
edellyttää. Kokoomuksen ehdottaman valtakunnallisen hoitoisuusmittarin
avulla on mahdollista huomioida vanhusten yksilöllisen hoidon, hoivan ja
kuntoutuksen tarve. Henkilöstön määrä ja osaaminen voidaan siten kohdentaa
hoidettavien hoidon tarpeen ja muiden mitoitukseen vaikuttavien tekijöiden
mukaan.

Keskiviikkona
käydyssä välikysymyskeskustelussa vanhusten hoidosta oppositiosta irvailtiin
vanhuksen toimintakykyä kartoittavaa hoitoisuusmittaria verraten sitä
kuumemittariin.

Tällainen
väheksyvä puheenvuoro on hoitoalan ammattilaisten näkökulmasta loukkaava.
Hoitoisuusmittari on oikea, tutkittuun tietoon pohjautuva työkalu, jota
käytetään jo monessa sairaanhoitopiirissä. Nyt se pitää saada
valtakunnalliseksi. Tämä lisäisi vanhusten yhdenvertaisuutta, kun
vanhuspalvelulaissa ohjattaisiin selvittämään palvelun tarve jokaisen ikäihmisen
kohdalla. Niukat hoitajavoimavarat on kohdennettava ihmisen hoivan tarpeen
mukaan.

Kannan erityistä huolta
ikäihmisistä, jotka joutuvat jäämään kotiin neljän seinän sisään.
Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ikäihmisen toimintakyvyn. On sietämätöntä,
että usein kotihoidon piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos
useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan.  Mahdollisuus ulkoilla
halutessaan, kuntouttavat palvelut ja toimintakyvyn säilyttäminen on oltava osa
kaikkia vanhusten palveluja yhteistyötä tehden järjestöjen ja omaisten
kanssa. Jokaisella ihmisellä on oltava mahdollisuus elää turvallista ja
omannäköistä elämää iästä tai sairaudesta riippumatta.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

röntgenhoitaja
& terveydenhuollonmaisteri