Kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta huolettomaan lapsuuteen. Suomessa joka neljäs alaikäinen lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Vanhemman sairastuessa vastuunkantajaksi saattaa päätyä lapsi, jolloin hänestä tulee lapsihuoltaja. Ketään ei saa jättää yksin kannattelemaan korttitaloa – varsinkaan lasta. 

International Journal of Social Psychiatry -lehdessä julkaistusta suomalaistutkimuksesta (THL, Kela ja Eläketurvakeskus) ilmenee, että lapsuudenkodin taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat vaikuttavat nuorten riskiin joutua eläkkeelle mielenterveyssyistä. Eläkkeelle päätymisen riski kasvaa, jos nuoren vanhemmat kärsivät mielenterveyden häiriöistä. Nuoren huoliin tulee havahtua varhaisessa vaiheessa.

Kelan tuoreen tiedotteen mukaan alle 40-vuotiaiden täyden kansaneläkkeen saajien määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa 20 prosenttia. Kolme neljästä on työkyvyttömyyseläkkeellä, joista kahdeksan kymmenestä mielenterveyden häiriöiden vuoksi. 

Mielenterveyshäiriöiden hoitamisessa ennakointi on olennaista. Kun perheen vanhempi sairastuu, on tärkeää huolehtia lasten hyvinvoinnista ja ohjata heidät avun pariin kuten esimerkiksi nuorten palvelupisteisiin Ohjaamoon tai Nuorisoasemalle. Nuorten arkea seuraavat koulujen kuraattorit ja tarkoilla hoksottimilla varustetut koulupsykologit ovat usein lähimpänä huomaamassa vaikeudet. Heidän palvelujensa kattavuus tulee ottaa entistä paremmin huomioon. 

Kaksi kuntaa viidestä arvioi, että sosiaalityöntekijöitä on liian vähän apua tarvitseviin lapsiin nähden. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ja Lastensuojelun keskusliitto ovat vaatineet vuosia lakiin kirjattavaksi ylärajaksi 25 lasta yhtä sosiaalityöntekijää kohti, kun määrä voi olla nykyään kymmenkertainen. On selvää, ettei ylityöllistetyllä sosiaalityöntekijällä ole supermiehen voimavaroja panostaa riittävästi jokaiseen lapseen. Jokaisen lapsen hätä on kuitenkin yhtä tärkeä ja kun hätä on suuri, apua on saatava heti.

Usein lapsi/nuori ei ole osaa sanoittaa kodin tapahtumia. Häpeä on myös tehokas hiljentäjä. FinFami – mielenterveysomaisille apua ja tukea tarjoava järjestö – on kehittänyt kouluille maksuttomat draamamateriaalit, joilla voidaan käsitellä kodin mielenterveys- ja päihdeongelmia lasten ja nuorten kanssa. Esimerkiksi näytelmien kautta voidaan lähestyä vaikeaa aihetta turvallisesti. Kun nuori löytää oikeat sanat perheen tilanteelle, helpottuu asiasta puhuminenkin. Meidän kaikkien tehtävänä on puolestaan varmistaa, että lapselle löytyy taho, jolle puhua.

Lasta ei saa jättää yksin apua etsimään. Ollaan läsnä ja lähimmäisiä toisillemme.