Hyvää uutta vuotta!

Vuosi 2019 onkin kunnallispolitiikan kannalta juhlavuosi, sillä ensimmäiset nykymuotoiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat kunnallisvaalit pidettiin joulukuussa 1918. Tammikuussa tulee täyteen 100 vuotta siitä, kun Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui ensimmäiseen nykymuotoiseen kokoukseensa. Tapahtumaa juhlistetaan 16.1., kun Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu tämän vuoden ensimmäiseen kokoukseensa.

Kaupunginhallitus käsittelee antaa vuoden ensimmäisessä kokouksessa lausunnon Tattarisuon lämpökeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja MAL 2019:sta sekä jatkaa viimeksi pöydälle jääneen joukkoliikenteen konsultointipalveluja tuottavan yhtiön perustamista koskevan asian käsittelyä.

 

Maanantai 7.1.

Kaupunginhallitus

Torstai 10.1.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto

Työterveysliikelaitoksen johtokunta

 

Kaupunginhalituksen esityslistalla on mm. Kulosaaren Wäinö Aaltosen tie 7:n asemakaavan muuttaminen. Asemakaavan muutos koskee Itäväylän pohjoispuolen vanhalla huvila-alueella sijaitsevaa tonttia. Tontin käyttötarkoitus muutetaan sosiaalitoimen käytöstä asumiseen, jolloin rakennuksessa sallitaan asuminen.

Jätkäsaaren Melkinlaiturin asemakaavaa muutetaan. Kaavaratkaisu mahdollistaa meren äärelle sijoittuvien asuinkortteleiden, puistojen sekä koulun ja päiväkodin rakentamisen satamatoiminnoilta vapautuneelle alueelle. Tavoitteena on rakentaa sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen mukainen asuinalue, joka liittyy luontevasti Jätkäsaaren jo suunniteltuihin osa-alueisiin ja täydentää urbaania kaupunkirakennetta. Alue tukeutuu julkiseen raideliikenteeseen.

Melkinlaiturin alue on suunniteltu mittakaavaltaan muuta Jätkäsaarta pienemmäksi, merikylä-henkiseksi ja tiiviiksi asuinalueeksi. Alueelle suunnitellaan erilaisia asuintalotyyppejä toimintoja sekoittavasta hybridistä kaupunkipientaloihin. Rakennukset ovat kerrosluvuiltaan 3–7 -kerroksisia ja madaltuvat kohti rantaa. Rakennusten korkeudet perustuvat tuulisuusselvityksiin. Alueen keskeiset julkiset ulkotilat koostuvat kortteleiden suojaan jäävästä jalankulun ja pyöräilyn reitistä Samoankujasta taskupuistoineen sekä aluetta kehystävistä rantapuistoista. Asukasmäärän lisäys on noin 2 300.

Kaupunginhallitus antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle lausunnon Helen Oy:n Tattarisuon lämpökeskusta koskevan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.

Helen Oy:n pitkän aikavälin tavoitteena on ilmastoneutraali energiantuotanto. Vuoteen 2025 mennessä tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 prosentti vuoden 1999 tasosta, lisätä uusiutuvan energian osuus 25 prosenttiin ja puolittaa kivihiilen käyttö. Investointeja päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi tehdään vaiheittain ja osana investointiohjelmaa on uusien biolämpökeskusten suunnittelu. Valtuuston hyväksymän kehitysohjelman mukaisesti Helen Oy korvaa uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2024 mennessä käytöstä poistettavan Hanasaaren voimalaitoksen.

Uusiutuvaa lämpöä tuottavat biolämpökeskukset rakentuvat vaiheittain ja ensimmäinen niistä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoteen 2025 mennessä. Laitoksia suunnitelmaan Vuosaareen, Patolaan ja Tattarisuolle. Tattarisuolle suunnitellun lämpökeskuksen kaukolämpöteho on noin 130 megawattia. Mikäli Tattarisuon lämpökeskus on ensimmäinen Helen Oy:n toteuttamista Hanasaaren voimalaitoksen tuotantotehoa korvaavista biolämpökeskuksista, tultaneen se ottamaan käyttöön vuonna 2025.

Lausuntoehdotuksessa todetaan mm. ”Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ei päätetä hankkeiden toteuttamisesta eikä valita vaihtoehtoja. Mikäli YVA-prosessin päätteeksi yhteysviranomainen toteaa hankevaihtoehdot toteutuskelpoisiksi ja Helen Oy päättää edistää Tattarisuon biolämpölaitosta, on valinnoissa ja päätöksissä syytä antaa riittävä painoarvo merkitykseltään suuriksi todetuille ihmisiin kohdistuville vaikutuksille. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten, liikenteen järjestämisen ja maankäytön suunnittelun mahdollisuuksien kannalta tulisi ensisijaisesti tutkia eteläistä vaihtoehtoa.”

Kaupunginhallitus antaa niin ikään lausunnon MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksesta ja vaikutusten arviointiselostusluonnoksesta. Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteinen MAL 2019 -suunnitelma muodostaa yleispiirteisen näkemyksen Helsingin metropolialueen tulevasta yhdyskuntarakenteesta, asumisesta ja liikennejärjestelmästä.

Velvoittavaksi tavoitetasoksi on hyväksytty, että liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennys on vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelman pääsisältö on:

–     Seudun kasvu ohjataan nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille

–     Seudulle rakennetaan vuosittain n. 16 500 uutta asuntoa ja asuntokannan sekä elinympäristön laadusta huolehditaan

–     Raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen osoitetaan vahvat panostukset, tieliikennettä kehitetään tavara- ja joukkoliikennelähtöisesti

–     Päästöjä vähennetään useilla liikennesuoritetta pienentävillä keinoilla, mm. tiemaksuilla sekä ajoneuvokantaa energiatehokkaammaksi ja hiilineutraalimmaksi uudistaen.

Lausunnossa todetaan, että jos kaupunkiseutujen tienkäyttömaksuille luodaan lainsäädännölliset edellytykset ja maksuja otetaan käyttöön, on Helsingin seudun maksutulojen kohdennuttava lisäresurssina seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen eivätkä ne saa syrjäyttää valtion rahoitusta.

Kaupunginhallituksen myöntämät talousarvioavustukset vuodelle 2019 jäivät pöydälle joulukuussa, ja jatkamme 849 200 euron avustuspotin käsittelyä. Esityksen mukaan avustuksia jaetaan 19 eri yhdistykselle ja yhteisölle sekä varataan avustusmäärärahoja erilaisiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

Joukkoliikenteen konsultointipalveluja tuottavan yhtiön perustaminen jäi niin ikään pöydälle ennen joulua. Esityksen mukaan kaupunginhallitus perustaisi Helsingin kaupunkiliikennepalvelut Oy -nimisen osakeyhtiön, jonka toimialana on osana kaupunkikonsernia tarjota joukkoliikenteeseen ja muuhun kestävään kaupunkiliikenteeseen liittyviä ja sitä tukevia palveluita sekä konsultointia.

Yhtiön tarkoituksena on tuottaa joukkoliikenteeseen liittyviä konsultointipalveluja niitä tarvitseville tahoille, kuten uusia joukkoliikennehankkeita toteuttaville kunnille ja muille yhteistyötahoille. Erityisen tilaisuuden yhtiön perustamiselle luovat Tampereen raitiotiehankkeeseen liittyvät yhteistyömahdollisuudet, mikä tekee asian myös ajankohtaiseksi. Pohdin edelleen, onko tällaisen yhtiön perustaminen tarpeen.