Helsingin kuntapolitiikan viikko 49/2018

Blogi

Kaupunginhallitus käsittelee Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa, Tukkutorin uuden pakastamon edellytysinvestointeja ja Helsingin liikkumisohjelmaa sekä antaa lausunnon Uusimaa-kaava 2050:stä. Kaupunkiympäristölautakunnassa puhutaan mm. Lapinlahden sairaalasta ja Teollisuuskadusta. Sosiaalilautakunta jakaa järjestöavustuksia.

 

Maanantai 3.12.

Kaupunginhallitus

 

Tiistai 4.12.

Kaupunkiympäristölautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

                                                                                                    

Kaupunginhallitus käsittelee Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa. Jo edellisessä kaupunkistrategiassa asetettiin tavoitteeksi päästöjen vähentäminen 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius ei synny itsestään vaan edellyttää kasvihuonepäästöjen vähentämistä Helsingissä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Kasvihuonepäästöjen merkittävimpiä lähteitä ovat Helsingissä rakennusten lämmitys, sähkönkäyttö ja liikenne. Ilmastotavoitteiden toteutumisessa on kaikkien kaupunkilaisten oltava mukana. Siksi kaikkien kannattaa tutustua toimenpideohjelmaan, joka on esitys siitä, miten päästövähennykset voidaan käytännössä saavuttaa ja millaisiin toimiin on tartuttava jo tällä valtuustokaudella.

 

Kaupunginhallitukselle esitetään hyväksyttäväksi Tukkutorin uuden pakastamon edellytysinvestointeja koskevaa hankesuunnitelmaa. ”Edellytysinvestoinneilla” tarkoitetaan lähinnä purkamista, mihin on pakko ryhtyä, koska pakastamo on todettu turvallisuusriskiksi sen ammoniakkivetoisen kylmäjärjestelmän sekä huonon teknisen kunnon vuoksi. Pakastamosta ei saada korjausinvestoinneillakaan toiminnallisesti, energiankäytöllisesti ja elintarvikevalvonnallisesti toimivaa kokonaisuutta. Pyydän todennäköisesti esityksen pöydälle kyetäkseni tutustumaan suunnitelmiin perusteellisemmin.

 

Helsingin liikkumisohjelma 2018-2021 jäi viimeksi pöydälle. Kahdeksan tavoitealueen (1) helsinkiläiset ymmärtävät, että arjen liikkuminen on liikuntaa tärkeämpää, 2) liikkuminen on koko kaupungin yhteinen asia, jota edistetään rohkeasti, 3) koko kaupunkiympäristö ja liikunta- ja kulttuuritarjonta kannustavat ja houkuttelevat liikkumaan, 4) pienet lapset omaksuvat liikunnalliset perustaidot ja –tottumukset, 5) riittävä liikunnallisuus on osa lasten ja nuorten arkea ja oppimista, 6) Helsingin kaupungin työntekijät liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän työpäivän aikana, 7) ikääntyneiden ja iäkkäiden arkiaktiivisuus lisääntyy ottamalla huomioon eriytyneet tarpeet ja 8) liikkumista hyödynnetään nykyistä paremmin sairauksien ennaltaehkäisyssä hoidossa ja kuntoutuksessa) alle on määritelty 57 toimenpidettä.

 

Uusimaa-kaava 2050 jäi myös viimeksi pöydälle. Maakuntakaavan tavoite ”hiilineutraali Uusimaa vuoteen 2035 mennessä” sopii yhteen tässä samassa kokouksessa käsiteltävän Helsingin kaupungin hiilineutraaliustavoitteen kanssa. Helsingin lausuntoehdotuksessa muistutetaan, että on tärkeää, etteivät maakuntakaavan merkinnät ole ristiriidassa Helsingin yleiskaavan tai Östersundomin yleiskaavan kanssa. Tallinnan tunnelista lausunnossa todetaan, että vaihtoehtoiset linjaukset tulee poistaa kaavakartalta ja merkitä maakuntakaavaehdotukseen vain yksi Helsingin keskustan ja Pasilan kautta kulkeva linjaus.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on Lapinlahden sairaalan asemakaavamuutoksen periaatteet. Asia jäi pari viikkoa sitten pöydälle. Alueella sijaitsevissa, Helsingin kaupungin omistamissa rakennuksissa ei harjoiteta kaupungin omaa toimintaa eikä tiloja tarvita kaupungin käyttöön. Kaupunki pyrkii luopumaan tiloista, joita se ei tarvitse omaan käyttöönsä tai palvelutuotantoonsa ja on tämän periaatteen mukaisesti valmistelemassa Lapinlahdessa rakennusten myyntiin tähtäävää ideakilpailua.

 

Keskustelua käydään varmasti vilkkaasti aloitteesta, joka koskee tulevien Kruunusiltojen avaamisesta yöaikaan takseille ja sähköbusseille. Tätä käsiteltiin monisanaisesti kaupunginvaltuustossa jo viime kaudella.

Lautakunta vahvistaa myös Teollisuuskadun akselin kaavarungon periaatteet alueen jatkosuunnittelun pohjaksi. Tämä jäi viimeksi pöydälle. Kaavarunko luo suuntaviivat alueen tulevalle kehitykselle; se määrittelee merkittävimmät suunnittelun linjaukset, kuten kortteli- ja viherrakenteen sekä liikennejärjestelyt. Tavoitteena on luoda uusien keskusten, Pasilan ja Kalasataman, välille merkittävä työpaikkojen, liike-elämän ja kaupunkikulttuurin keskittymä sekä parantaa keskusten välisiä yhteyksiä kaikilla kulkumuodoilla.

 

Käsittelyssä on myös Patterimäen tarkistettu asemakaava- ja muutosehdotus. Kyseinen alue sijaitsee Pitäjänmäen Takkatien teollisuusalueen ja Pajamäen asuntoalueen välissä. Kaavaratkaisulla luodaan virkistysalueen itäosaan Pitäjänmäentien varteen tiivistä, elävää ja katupuin istutettua kaupunkiympäristöä tulevan Raide-Jokerin pysäkin välittömään läheisyyteen. Asukasmäärän lisäys on noin 900 henkilöä. Kaavaratkaisu mahdollistaa Staran varikon toimintojen sijoittamisen kallioluolastoon Patterimäen alle, jolloin nykyinen Atomitien varikkoalue vapautuisi käytettäväksi toimitilarakentamiseen.

 

Lautakunta käsittelee myös Vallisaaren ja Kuninkaansaaren asemakaavaehdotuksia. Kaavaratkaisu mahdollistaa saarten kehittämisen luonto- ja kulttuurimatkailuun sekä virkistyskäyttöön. Tavoitteena on kehittää aluetta Helsingin saariston merkittävänä luontomatkailun kohteena siten, että alueen arvot luonnonsuojelukohteena ja arvokkaana kulttuurihistoriallisena ympäristönä eivät vaarannu. Alueelle voi sijoittua ravintola-, tapahtuma- ja majoituspalveluita tuottavia yrityksiä, sekä niihin liittyviä työtiloja.

 

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitellään järjestöavustuksia. Järjestöille myönnetään vuodelle 2019 avustuksia lasten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen (928 000 euroa), nuorten ja aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen (1,4 milj euroa), ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen (203 999 euroa), kansanterveysjärjestöjen tukemiseen (198 000 euroa), mielenterveystyön ja päihdetyön tukemiseen (1,2 milj euroa), vammais- ja kehitysvammatyön tukemiseen (526 000 euroa), maahanmuuttajatyön tukemiseen (461 000 euroa) sekä monialayhdistysten toiminnan tukemiseen, samalla kun tehdään varaus vuoden aikana mahdollisesti ilmenevän ongelman hoitamiseen (1,1 milj euroa + 200 000 euroa). Kaupunki tuottaa kaupunkilaisille tärkeitä palveluja yhdessä järjestöjen kanssa, joten avustukset ovat tärkeitä.

 

Erinomaista uutta viikkoa!

 

 

Ota kantaa