7.5 miljardin euron istuminen

Blogi

Jos olisit yrityksen toimitusjohtaja, mitä tekisit ylimääräisellä kassaan kilahtavalla 7,5 miljardilla eurolla? Tai mitä tekisit, jos kassasta katoaisi vuosittain tuon verran? Istuisitko paikallaan ja odottaisit, että tilanne korjaantuu itsestään vai lähtisitkö liikkeelle? 

UKK-instituutti on todennut, että Suomelle kertyy runsaasta istumisesta ja liikkumattomuudesta jopa 7,5 miljardin euron kustannukset vuosittain. Kansantaloudellisesti istumatyön aiheuttamiin niska- ja selkävaivoihin ja niistä aiheutuviin sairauksiin liittyvät sairauslomat aiheuttavat melkoisen loven valtion kassaan. Terveydenhuollon suoria kustannuksia syntyy vuosittain 600 miljoonaa euroa. Kun siihen mukaan lasketaan tuloverojen menetykset 1,4—2,8 miljardia euroa, tuottavuuskustannukset 900 miljoonasta 3,8 miljardiin sekä muut menetykset ja kustannukset, loppusumma kasvaa tähtitieteelliseksi.

Teknologinen kehitys on helpottanut elämäämme, mutta vähentänyt arjen ruumiillisia ponnistuksia. Suurin haaste niskalle ja hartiaseudulle on lisääntynyt älypuhelimen käyttö. Käytämme kännykkää ja tablettia useita tunteja päivässä. Pään eteen työntynyt asento ja etukumara aiheuttavat valtavan kuormituksen alakaularangalle ja hartioiden seudulle, sillä pää on painava. Pysymme usein tuossa asennossa pitkään, jolloin asento ja rasitus pitkittyy. Yhdistettynä vähentyneeseen liikuntaan olemme luoneet tikittävän kansantaloudellisen terveyspommin.

Jokaisen omalla vastuulla on toki omasta terveydestä huolehtiminen ja päivittäinen liikunta. Kuitenkin jos mietimme miljardien eurojen vuosittaisia menetyksiä, meitä kaikkia tulisi kiinnostaa yhteinen hyvinvointi. Yritykset voivat sisällyttää yrityksen kulttuuriin pienen päivittäisen taukojumpan tai alkaa palkita koko työyhteisöä kunnon kohentamisesta. Äkillisillä, repivillä ja syyllistämiseen perustuvilla kuureilla ei saada hyvää aikaan. Liikkumisen pitää olla hyvää mieltä tuottavaa, jotta siihen haluaa sitoutua pysyvästi.

Tutkimusten mukaan suomalainen ei liiku lomalla, vaan työn ja koulun ohella eli arkena. Siksi arkiliikunta on hyvä ottaa haltuun jo lapsena. Siihen haasteeseen on vastannut onnistuneesti hallituksen yksi kärkihankkeista eli Suomen peruskouluissa toteutettu Liikkuva Koulu -ohjelma. Tarvetta peruskoululaisten liikuttamiseen on ollut, sillä viidesluokkalaisista vain 30% ja yhdeksäsluokkalaisista vain joka kymmenes on liikkunut riittävästi. Liikkumisen lisäämisen tulokset ovat hyviä: Liikkuvissa kouluissa on parempi työrauha, liikkuminen tukee oppimista ja oppilaat ovat mukana aktiivisina toimijoina, eivät passiivina informaation vastaanottajina.

Opettajat ja oppilaat ovat osoittaneet luovuutta kehittäessään asennetta liikuntaa kohtaan leikkisäksi, iloiseksi ja hyödylliseksi. Jotkut koulut ovat hankkineet pyöriä ja aloittaneet yhteiset pyöräretket, toiset rakentaneet tanssipelipaikkoja. Pakollisen suorittamisen sijaan liikuntatunti onkin nähtävissä yhä useammin pitkin päivää liikkumisena ja kekseliäisyyteen kannustavana yhdessä tekemisenä. Myönteisten vaikutusten kannustamana Liikkuva Koulu laajenee ensi vuonna peruskoulusta toisen asteen oppilaitoksiin. Toinen hallituksen hanke – harrastustakuu – on myös tärkeä lisäliikuttaja, sillä jokaisen, joka haluaa harrastaa, pitää saada siihen mahdollisuus.

Liikunta tuo elämään valtavasti lisää energiaa ja iloa. Olen saanut kokea itse liikkumisen ilon tänä syksynä tanssin muodossa. Liikunta motivoi entistä enemmän, kun tulokset alkavat näkyä ja tuntua. Syntyy terveellinen ja kaikkia hyödyttävä mielihyväriippuvuus.

Ota kantaa