Vastuu kissoista

Blogi

4.10 vietetään kansainvälistä eläinten päivää. Eläimen – toisen elävän elämän – arvostus ei kuitenkaan ole vielä sillä tasolla, millä sen tulisi olla. Lainsäädännössämme eläin edelleen rinnastetaan tavaraan. Yhteiskuntamme ”eläin on tavara” –ajatus näkyy kertakäyttökulttuurina ja yhä julmempina eläinrääkkäystapauksina. Lisäksi pentutehtailu on koko ajan kasvava valtava bisnes. Epäselvistä olosuhteista tulevia pentuja kaupataan Suomessa jatkuvasti. Sairaan halpa pentu on kuitenkin usein kaikkea muuta kuin terve.

Kuluvan syksyn ilahduttavin ja erittäin tervetullut uutinen on, että Helsingin poliisi perustaa eläinsuojelutapauksiin keskittyvän yksikön. Tutkintaryhmä tulee erikoistumaan eläinsuojelurikosten esitutkintaan ja muihin eläinsuojeluun liittyviin prosesseihin. Yhteistyötä ja tiedottamista tehdään valvontaeläinlääkäreiden sekä eläinsuojelujärjestöjen kanssa. Olen iloinen siitä, että eläinten oikeudet otetaan vihdoin vakavammin. Toivon, että tästä saadaan apu myös pentutehtailuun ja sen ohessa tapahtumaan laittomaan maahantuontiin. Toimintamallin soisi laajenevan.

Hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista valmistui usean vuoden valmistelujen jälkeen. Se sisältää monia hyviä asioita. Kivunlievitys kipua aiheuttavissa toimenpiteissä on tulossa pakolliseksi, eläimet ovat saamassa oikeuden jatkuvaan juomaveteen, koirien sähköpannat ollaan kieltämässä ja esimerkiksi koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on tulossa pakolliseksi. Lakiesitys sisältää kuitenkin vielä puutteita ja esimerkiksi kissat on lakiesityksessä sivuutettu. Kissat olisivat lakiesityksen mukaan jäämässä pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin ulkopuolelle. Esimerkiksi Ranskassa kaikkien yli seitsemän kuukautta vanhojen kissojen rekisteröintivaatimus on ollut voimassa vuodesta 2012 alkaen.

Suomessa hylätään tai tapetaan ei-toivottuna arvioiden mukaan noin 20 000 kissaa vuodessa ja vain joka kymmenes talteenottopaikkaan päätynyt löytökissa haetaan takaisin omaan kotiinsa. Hylätyt ja leikkaamattomat kissat lisääntyvät rajoituksetta ja aiheuttavat koko ajan kasvavan villiintyneiden kissalaumojen ongelman. Selvää on, että populaatiot muodostuvat vastuuttoman eläintenpidon seurauksena. Tällainen käytös on häpeällistä eikä kuulu hyvinvointiyhteiskuntaan.

Pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ehkäisisi tehokkaasti tällaisten kissapopulaatioiden syntymistä. Tunnistusmerkitylle kissalle on aina rekisteröity omistaja, jolloin kissa saadaan nopeammin takaisin kotiinsa. Jos kissa on hylätty tahallisesti, voidaan tunnistusmerkityn kissan omistaja saattaa hylkäämisestä vastuuseen. Tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite edistäisi vastuullista eläintenpitoa ja parantaisi erityisesti kissojen asemaa. Irtokissat ovat eläinsuojelullisesti huomattavasti koiria heikommassa asemassa. Tänä vuonna huonokuntoisten, hylättyjen kissojen määrä on räjähtänyt käsiin kuuman kesän ja pitkäkestoisen laiminlyönnin seurauksena. Vapaaehtoiset toimijat tekevät eläinsuojelun parissa kullanarvoista työtä, josta heille kiitos!

Koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on tarkoitus säätää eläinten tunnistamislainsäädännössä. Tunnistusmerkintärekisterin perustamista koskeva selvitys valmistuu syksyn aikana. On todettu, että kissojen pakollisesta tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä koskevat säännökset on mahdollista sisällyttää lainsäädäntöön myöhemmin. Myöhemmäksi siirtäminen ei ole järkevää. Tunnistusmerkintä ja rekisteröintivaatimus tulisi ehdottomasti säätää samanaikaisesti sekä koirille että kissoille.

Ota kantaa