Puheenvuoroni Helsingin kaupunginvaltuuston vuoden 2019 talousarvioehdotuksen valmistelua koskevassa lähetekeskustelussa:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Helsinki kasvaa kovaa vauhtia. Ensi lukuvuonna meillä on perusopetuksessa 930 koululaista, lukiossa 90 opiskelijaa ja varhaiskasvatuksessa 950 lasta enemmän kuin tänä vuonna. Pyrimme samalla nostamaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Tarvitsemme tästä syystä liki 60 miljoonaa euroa enemmän ensi vuoden budjettiin jo ihan vaan sitä varten, että kykenemme tarjoamaan kaikille kaupunkilaisille nykyisen kaltaiset ja strategian mukaiset päiväkoti- ja koulupalvelut.

Tämä kannattaa valtuutettujen pitää mielessä tänään, kun esitätte vaatimuksia määrärahalisäyksistä kukin suosikkikohteisiinne.

Olen valitettavasti huomannut, että kaupunkikoneistomme liikkuu aivan liian hitaasti silloin, kun meidän on nopeasti pystyttävä tarjoamaan uusia päiväkotipaikkoja, koulun peruskorjaus, ratkaisu sisäilmaongelmaan tai henkilöstövajeeseen. Parhaiten tuloksiin päästään, kun kaupungin yhteisiin tulostavoitteisiin otetaan asioita, jotka oikeasti halutaan yhdessä saavuttaa. Haastavimmat tavoitteet ovat sellaisia, joihin tarvitaan usean toimialan yhteistyötä.

98 prosenttia kaikista suomenkielisessä päivähoidossa olevista lapsista pääsee hoitopaikkaansa alle puolessa tunnissa julkisia liikennevälineitä käyttäen. Keskimääräinen päiväkotimatka kestää Helsingissä 10,5 minuuttia. Haluan, että otamme koko kaupungin tavoitteeksi, että kasvavassakin kaupungissa 100 prosenttia lapsista pääsisi hoitopaikkaansa alle puolessa tunnissa. Se velvoittaa kaupunkia etsimään uusia päiväkotitiloja aktiivisesti ja huolehtimaan siitä, että meillä on riittävästi pätevää henkilöstöä päiväkodeissa.

Kaupungin houkuttelevuus työpaikkana rakentuu monesta tekijästä. Tiedän sen, koska vierailen useamman kerran viikossa kouluilla ja päiväkodeissa henkilöstöön ja toimintaan tutustumassa. Johtaminen ja työolosuhteet ovat perusta, jolle hyvä motivaatio ja työsuoritus rakentuvat.

Paljon esillä olleista kaupungin palkoista päätetään keskitetysti kaupungin kanslian henkilöstöosastolla. Lastentarhanopettajien työn vaativuus on kiistatta lisääntynyt uuden varhaiskasvatussuunnitelman myötä. Olemme myös tehneet Helsingissä selviä valintoja sen suhteen, että panostamme varhaiskasvatuksen saatavuuteen. Osallistumisasteen nousun ja maksuttomuuden myötäkään emme voi tinkiä kasvatuksen laadusta, joka muodostuu ennen kaikkea ammattilaisten työstä. Siksi kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on päättänyt tehdä uuden työn vaativuuden arvioinnin lastentarhanopettajien työstä. Työn vaativuuden arviointi on kaikkien työntekijöiden kannalta oikeudenmukainen tapa tarkastella palkankorotustarpeita.

Toimialan toinen, ehkä tällä hetkellä merkittävin, haaste kasvavassa kaupungissa ovat tilat. Niitä pitää olla riittävästi ja niiden pitää olla kunnossa. Kaskolla on yli 700 osoitetta tässä kaupungissa – se on paljon. Vastuu päiväkotien ja koulujen ylläpidosta siirtyi yli 10 vuotta sitten silloiselle Tilakeskukselle – nykyään Kaupunkiympäristön toimialalle. Koulut ovat ikään kuin Kaupunkiympäristön vuokralaisena. Ajatuksena oli keskittää huolenpito kiinteistöistä asiantuntijaorganisaatiolle, jotta muilla toimialoilla voidaan keskittyä ydintehtävään. Tästä huolimatta erittäin suuri osa saamastani palautteesta liittyy koulujen sisäilmaongelmiin ja puutteisiin tiloissa.

Sisäilmaongelmista kärsivistä rakennuksista raportoidaan ympäri Suomen. Emme siis ole ongelminemme yksin. Silti alan tuskastua tilanteeseen: olisi jo aika saada jotain konkreettista aikaan. Ongelman korjaamisen viivästely ei poista sitä käsistämme, päinvastoin, se vaan paisuu.

Sisäilmaongelmien ratkaisussa on ennen kaikkea kysymys luottamuksesta. Luottamuksesta siihen, että jos kaupunki kertoo henkilöstölle ja koululaisten käytettävissä olevien tilojen olevan terveelliset ja turvalliset, ne myös ovat terveelliset ja turvalliset. Jostain syystä tämä luottamus kaupunkilaisten ja kaupungin välillä viime vuosina rapautunut samaa tahtia kiinteistöjen kanssa.

Tarvitsemme ensi vuoden budjettiin kunnon resurssit uusien koulujen ja korjauksien suunnitteluun erityisesti kaupunkiympäristön toimialalle mutta myös kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle. Jos rakentamisbuumin vuoksi on vaikeaa saada rekrytoiduksi asiantuntijoita meille, suunnitteluosaamista pitää ostaa talon ulkopuolelta.

Rahatarpeiden lisäksi meillä on paljon parannettavaa omissa toimintatavoissamme. Mikään ei ole turhauttavampaa kuin se, että uudisrakennuksesta löytyy sisäilmaongelmia jo alle vuoden kuluessa käyttöönotosta – sitäkin on tapahtunut – tai että peruskorjaukset eivät onnistu. Todellisia säästöjä tehdään sillä, että rakennetaan priimaa, käytetään rakennuksia ja niiden ilmastointia oikein, huolehditaan rakennusten asianmukaisesta ylläpidosta ja tehdään niiden kuluessa peruskorjaukset laadukkaasti.

Strategian tavoite olla maailman toimivin kaupunki edellyttää sitä, että päiväkotipaikka löytyy läheltä, päiväkotien ja koulujen tilat ovat toimivia ja opetus vastaa muuttuvan ympäröivän maailman asettamia tarpeita. Kaskossa olemme lähteneet jo tänä vuonna toteuttamaan kaupunkistrategiaa reippaasti: laajentaneet kielten opetusta (englanninkielisen kasvatuksen ja opetuksen kaksinkertaistaminen, kielikylpy ja 1. vieras kieli ekaluokalta), otamme syksyllä käyttöön maksuttoman varhaiskasvatuksen 5-vuotiaille, jatkamme osaamiskeskuksen tuloksellista toimintaa, maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma on lähes valmis, olemme uudistaneet mittavalla tavalla opetusta digitalisaatiota hyödyntäen ja monta muuta strategian mukaista uudistusta. Vaikka meillä on suurin osa asioista hyvin, haasteet ovat kasvavassa ja kansainvälistyvässä kaupungissa myös huikeita.

Jostain pitää aloittaa. On tärkeää, että valitsemme jokaisena vuonna muutaman asian, jotka hoidamme kuntoon. Ehdotukseni on, että vuonna 2019 keskitymme edellä kuvaamallani tavalla varhaiskasvatuksen saatavuuteen ja päiväkoti- ja koulukiinteistöjen kuntoon ja otamme ne koko kaupungin tavoitteiksi. En halua pitää tätä samaa puheenvuoroa ensi vuonna.