Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista tarvitaan 13.3.2018

Blogi

Suomi ikääntyy, ja samalla tarve sosiaali- ja terveyspalveluille kasvaa. On arvioitu, että 75 vuotta täyttäneitä on vuonna 2030 noin 60 prosenttia enemmän kuin nyt. Kun palvelun tarve alkaa nousta yli 75-vuoden iässä, on selvää, että jotain on tehtävä taloudellisen kestävyyden varmistamiseksi. Terveydenhuollon kustannukset ovat jo nousseet viime vuosina runsaasti, eikä tällä tiellä ei voi kauan jatkaa.

Nykyinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelmä vaatii uudistamista ja peruspalveluille tarvitaan jo pitkään puheenaiheena olleet leveämmät hartiat. On ollut ongelmallista, että osiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen hallintomallista ei ole päästy yleiseen konsensukseen, vaikka uudistusta on tehty jo 10 vuotta erilaisten hallituskokoonpanojen voimin.

Varsinkin suuressa maakunnassa, Uudellamaalla, tosin korostuvat maakuntamallin haasteet. Kun pääsee seuraamaan läheltä massiivisen Uudenmaan maakunnan valmistelua, tuntee helposti neuvottomuutta. Maakunnan hallinnoitavaksi siirretään sote-palvelujen lisäksi useita muita palvelukokonaisuuksia – nousee kysymys, yritetäänkö yhdellä kertaa liian paljon. On haastavampaa tehdä näin suurta muutosta 1.6 miljoonan asukkaan maakunnassa kuin pienemmissä jopa alle 100 000 asukkaan maakunnissa, joille maakuntamalli voi olla sopiva.

Pääkaupunkiseutu Uudenmaan sisällä on lisäksi oma erityisalueensa. Hyötyykö pääkaupunkiseutu tästä uudistuksesta, on tärkeä kysymys. Onhan Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu koko maan veturi, ja hyödyllinen koko maan näkökulmasta. Tämä olisi syytä huomioida vielä nykyisessäkin vaiheessa uudistusta. Myös eduskunnassa on vaadittu metropolipoliittista selontekoa sekä panostusta pääkaupunkiseutuun Suomen kehityksen vauhdittajana (Sari Sarkomaa 9.3.-18).

Siitä olen iloinen, että sosiaali- ja terveyspalveluille esitetään uudenlaista mallia, jossa on mahdollisuus asukaskeskeisyyden paranemiseen.  On odotettavissa että valinnanvapaus hallitusti toteutettuna parantaa kansalaisten hoitoon pääsyä ja omia valintoja. Nykyistä laajemmille alueille perustuva sote-uudistus sekä perus- ja erikoistason integraatio vaikuttanevat myös kustannuskehitykseen hillitsevästi.

Uudenmaan liiton maakuntavaltuusto ilmaisi huolensa Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun maakuntamallin vaikutuksista ja jätti kannanoton maakuntamallin haasteista pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Yhtä ideaalia hallintomallia ei tietenkään ole, ja aika uusille avauksille on vähissä. Toiveena on silti, että Uusimaa ja pääkaupunkiseutu huomioidaan muista poikkeavana maakuntana, ja vielä kerran pohditaan, voisiko Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen toteuttaa kevyemmällä tai toisenlaisella hallintomallilla perustuslakia rikkomatta?

The post Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista tarvitaan 13.3.2018 appeared first on Seija Muurinen.