Yrittäminen ei saa olla sukupuolesta kiinni

Blogi

Vaikka Suomen luulisi olevan tänä päivänä tasa-arvon mallimaa, ei totuus käytännössä ole näin. Naisten ja miesten asema työmarkkinoilla on yhä monin paikoin epätasa-arvoinen, mikä näkyy erityisesti naisyrittäjien arjessa.

Olen itse työskennellyt reilut kymmenen vuotta yrittäjänä ennen valintaani kansanedustajaksi ja tiedän, kuinka vaikeaa itsensä elättäminen yrittämällä voi olla. Sen lisäksi, että yrittäjältä vaaditaan usein äärimmäisen pitkää kärsivällisyyttä byrokratian kanssa, on oman työn ja yksityiselämän organisoiminen monesti ns. mahdottomuuksien taidetta.

Yrittäjän työhön kuuluvat epäsäännölliset ja usein pitkät työpäivät vaativat suurempia työelämän joustoja. Niitä tarvitaan varsinkin pk-sektorilla, jossa naisyrittäjien perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmat ovat todellisia. Esimerkiksi yrittäjän lapsen sairastuessa hänelle ei jää yleensä muuta vaihtoehtoa kuin ottaa sairas lapsi mukaan työpaikalle tai laittaa "putiikki" kiinni, jos ei onnistu järjestämään hoitajaa. Todellista perhe- ja työelämän yhteensovittamista ajaisi se, että yrittäjä saisi vähentää verotuksessa oman sairaan lapsensa hoitamisesta aiheutuvat kustannukset samoin kuin hän voi vähentää työntekijöidensä sairaan lapsen hoitamisesta aiheutuvat kulut. Kyllähän oma lapsi tarvitsee hoitoa siinä missä työntekijöidenkin.

Yhteiskunnan kyvyttömyys ymmärtää naisyrittäjän arkea näkyy myös tilastoissa; puolet kansalaisista on naisia, mutta yrittäjinä heitä toimii vain kolmannes. Naisyrittäjyys ei houkuttele varsinkaan niitä nuoria naisia, jotka haluaisivat laajentaa yritystoimintaansa tai miettivät omaa perheenlisäystä.

Haluttomuus ryhtyä yrittäjäksi ei ole mikään ihme. Työelämämme on hyvin sukupuolittuneesti jakautunutta, sillä Suomessa naiset toimivat naisvaltaisilla aloilla ja miehet miesvaltaisilla aloilla. Tästä johtuen Kelalta korvaamatta jäävät vanhemmuudenvapaakulut lankeavat äidin työnantajan harteille. Selvitysten mukaan yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa (mukaan on laskettu lapsen sairauden ajan hoidosta aiheutuneet kulut aina kymmeneen ikävuoteen asti). 

Pientä helpotusta tuo onneksi huhtikuusta 2017 alkaen äidin työnantajalle maksettu 2 500 euron kertakorvaus, mikäli lapsen saanut äiti palaa perhevapaan jälkeen saman työnantajan palvelukseen.  Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Perhevapaauudistuksen kaataminen Keskustan toimesta on vakava asia ja jarruttaa naisten työmarkkina-aseman kehittymistä pahasti. Uudistusta on jatkettava vielä tällä vaalikaudella. Raskauden kustannukset kuuluvat työantajan sijaan koko yhteiskunnalle. Yrittäminen ei saa olla sukupuolesta kiinni.

Ota kantaa