Kokoomuksen Sarkomaa: Suomen oltava ympäristöasioissa edelläkävijä eikä perässätulija

Blogi // Tiedote

TIEDOTE 3.2.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista ripeisiin toimiin mikromuovin kieltämiseksi kosmetiikassa, kuten Ruotsi ja moni muu Euroopan maa on tehnyt. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on linjannut Suomen seuraavan, mitä edelläkävijämaissa tapahtuu, mutta ensisijaisesti toivovan, että tästä saadaan nopeasti Euroopan-laajuinen ratkaisu.

”EU-toimien odotteluun ei yksinkertaisesti ole varaa, sillä mikromuovia on arvioitu valuvan Itämereen 40 tonnia vuosittain. Muovi ei katoa merestä koskaan. Se sisältää myös runsaasti ympäristömyrkkyjä, jotka pahimmillaan voivat kerääntyä ensin meren eliöstöön ja sen jälkeen myös ihmisten ravintoketjuun”, Sarkomaa toteaa.

Mikromuovi on paljain silmin havaitsematon muovihiukkanen. Hiukkaset voivat olla esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden kautta mereen päätyneitä vaatteiden keinokuituja, kosmetiikkateollisuuden tuotteiden jäämiä, pieneksi jauhautunutta muovia ja lumenkaatopaikalta peräisin olevia autonrengaspuruja.

Sarkomaan mielestä hallituksen on kiristettävä kaikkia toimia, joilla voidaan vähentää mikromuovin kulkeutumista vesistöihin ja maaperään. Hän alleviivaa, että muoviongelma ei hoidu yksittäisen tuotteen välttelyllä tai kiellolla.

”Mikromuovia kulkeutuu ympäristöön lukuisista eri materiaaleista ilman, maan ja veden kautta. Ongelma on paikoitellen erittäin hankala ja aiheuttaa lukuisia erilaisia sosiaalisia, ekonomisia ja ekologisia haittavaikutuksia. Muovituotannon lähes eksponentiaalinen kasvu 1950-luvulta lähtien kulkee käsi kädessä luonnosta löytyvän roskan kanssa. Roskaantumiseen tulisikin suhtautua ihmiskunnan yhteisenä huolenaiheena”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, ettei mikromuovin läheskään kaikkia vaikutuksia tunneta vielä riittävän hyvin.

”Esimerkiksi ihmisaltistus ravinnon kautta saataville mikromuoveille ja sen aiheuttamat mahdolliset terveysvaikutukset ovat edelleen vain arvailujen varassa. Lisäksi muovien lisäaineina käytettyjen lukuisten haitallisten kemikaalien tai vaihtoehtoisesti meriympäristöstä muoveihin kiinnittyvien ympäristömyrkkyjen vaikutuksia ei tunneta riittävän hyvin”, hän sanoo.

Sarkomaan mukaan roskaantumisen kitkemiseksi kestävä ratkaisu on kiertotalous, jota kohti siirtymisen toimia on koko Suomen tiivistettävä.

”Kulutuksen vähentäminen, ympäristöystävällisten tuotteiden kehittäminen, tuotteiden uudelleen käyttö ja tehokas kierrätys, kertakäyttömuovien poistaminen kulutuksesta, jätteiden käyttö energiana siinä tapauksessa jos niitä ei muuten voi tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti uudelleen hyödyntää ovat kaikki tavoiteltavia toimia”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 5113033

Ota kantaa