Koululaisten kesälomat vaativat päivitystä

Blogi

Koululaisten kesälomat ovat nykymuodossaan agraariajan jäänne, josta olisi jo korkea aika siirtyä eurooppalaiseen aikaan. Emme ole vuosiin päivittäneet koulujen työaikoja huolimatta siitä, että 2010-luvun yhteiskuntamme edellytykset ovat tyystin toisaalla kuin ennen. Väistämättä herää ajatus, miksemme jo elä alati kasvavien ja merkityksellisempien matkailu- ja palvelualamme vaatimusten mukaisesti.

Kesäkuun alussa  alkavat kesälomat aiheuttavat erityisesti pienten koululaisten perheille ylimääräistä pohdittavaa, koska vanhempien lomat ajoittuvat  yleensä myöhemmäksi. Lomat täytyy sovittaa niin, ettei lasten tarvitse olla kohtuuttoman kauan  päivisin yksin kotona ja kun näin kuitenkin käy, täytyy perheen pienille keksiä ohjelmaa.

Viimeksi teimme merkittäviä muutoksia koulujen työaikoihin neljäkymmentä vuotta sitten, kun kouluissa siirryttiin kuusipäiväisestä työviikosta viisipäiväiseen ja kesäloma lyheni nykyiselleen. Aiemmin koulujen lomakaudet noudattivat viljely- ja niittotöiden sanelemaa pakkoa. Oli luonnollista, että kun peltotöitä tehtiin, niin jokainen kykenevä käsipari tarvittiin töihin, ei koulunpenkille. Enää tällaisen kulttuurin sanelemaa pakkoa ei ole.

Sen sijaan on sanomattakin selvää, että nykyinen kesälomakautemme pakottaa matkailu- ja palvelualaamme niille epäsopivaan muottiin. Suomessa useiden perheiden kesälomat loppuvat elokuun alkupuoliskolla koulujen syyslukukauden käynnistyessä. Lukuisat matkailukohteet laittavat silloin lapun luukulle kesätyöntekijöiden palatessa opiskelemaan ja kotimaan matkailun hiljentyessä. Keski-Euroopassa lomasesonki on kuitenkin tuolloin vasta parhaimmillaan ja innokkaita lomailijoita saapuu meille saakka – usein pettymään, kun paikat ovatkin jo kiinni. 

Matkailuala on globaali ja nopeasti kasvava tulevaisuudenala. Suomen matkailutulot ovat olleet jo useamman vuoden yli 13 miljardia euroa. Summa sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa.  Alalla arvioidaan olevan mahdollisuuksia kasvaa jopa 20 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Matkailuklusterin toivotaan kasvavien verotulojen ohella työllistävän kymmenen vuoden kuluttua nykyisen 140 000 ihmisen sijaan noin 180 000 henkilöä. Kerrannaisvaikutukset kuljetus-, rakennus- ja kaupan alalle ovat merkittävät.  Matkailutoimialat edustavat 3,8 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin maa- ja metsätalous ja puolitoista kertaa enemmän kuin elintarviketeollisuus.

Tässä olisi jo perustetta päivittää kesälomakaudet vastaamaan muuta maailmaa ja palvelemaan sieltä tulevaa kysyntää. On selvää, että ulkomaalaiset matkaajat suuntaavat lomallaan sinne, missä on valmius ottaa turisteja vastaan. Matkailusesonki jää meillä valitettavan lyhyeksi, mikä on merkittävä kansantaloudellinen tappio. Kesälomien alkamisen siirtämistä kahdella viikolla myöhemmäksi ovat ehdottaneet muun muassa Suomen yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Elinkeinoelämän keskusliitto.

Tietenkin rytmityksen muutos tulisi vaikuttamaan moniin asioihin, esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten ja yhteishaun aikatauluun. Tämä tarkoittaa vain sitä, että asia täytyy suunnitella mahdollisimman tarkasti. Tällä hetkellä olemme jumiutuneet juupas-eipäs-väittelyyn, jonka sijasta ehdotan, että kesälomien siirtoa aletaan nyt selvittää laajasti ja kiihkottomasti.

Ota kantaa