Alkoholivatulointi on häpeäksi hallitukselle

Blogi

Elinkeinosääntelyä on hallitusohjelman mukaan purettava, eikä mitään alaa ole vapautettu tästä periaatteesta. Liikennealalla päästään liikennekaaren myötä eteenpäin, ja jopa apteekkialalla otetaan ensimmäisiä vauvanaskelia. Mutta alkoholilainsäädännön ajanmukaistaminen tuntuu aiheuttavan erityisesti Keskustassa nielemisvaikeuksia. Alkoholilainsäädännön uudistuksesta käytiin viime vuoden keväällä pitkät neuvottelut, joiden lopputuloksen kaikki hallituspuolueiden eduskuntaryhmät hyväksyivät 19.5.2016. Myös Keskusta hyväksyi neuvottelutuloksen.

Kompromissin eteen tehtiin valtavasti työtä, jotta kaikki ryhmät pystyisivät hyväksymään sen. En itse ollut siihen täysin tyytyväinen, koska mielestäni suomalaisten holhoamista olisi pitänyt vähentää huomattavasti enemmän. Siitä huolimatta katsoin, että puutteistaan huolimatta kompromissi oli hyväksyttävissä. Eteenpäin piti päästä, vaikka vain vähänkin.

Viime viikkoina taivaalle on ilmestynyt taantumuksen pilviä. Osa keskustalaisista on päättänyt ruveta julkiseen kapinaan ryhmänsä hyväksymää pakettia, keskustalaisen ministerin vastuulla olevaa lakiuudistusta vastaan. Vielä vuonna 2017 elää vahvana halu määräillä, mistä ihmiset ostavat mitäkin juomia, maksoi se sitten miten paljon Viroon menetettyjä veroeuroja ja työpaikkoja tahansa. Mikä ihmeen farssi oikein on meneillään? 

Viime vuonna sovitun paketin ytimessä ovat 0,8 prosenttiyksikön korotus kaupassa myytävien juomien enimmäisvahvuuteen ja valmistustavan vapauttaminen. Näillä muutoksilla tavoitellaan kuluttajien saatavilla olevien valikoimien monipuolistamista sekä kotimaisen kaupan kilpailukyvyn vahvistamista suhteessa erityisesti matkustajatuontiin. Ravintola-alalle on luvassa niin ikään merkittäviä helpotuksia, esimerkiksi anniskelun jatkoaikojen vapauttamisen, ulosmyyntioikeuden sekä byrokratian kevennysten kautta. 

Valmistustapa ja enimmäisvahvuuden marginaalinen korotus ovat paitsi sovitun paketin ydin, myös älämölön ainoat aiheet. Jos on vähänkään laskutaitoinen ja suhteellisuudentajuinen, varmasti ihmettelee, miten näin mitättömistä muutoksista voikin nousta moinen metakka. Joltakin osin taustalla voi olla ihan aito huoli, kun ”ajatelkaa lapsia” –retoriikka on tehokkaan toiston ansiosta uponnut vastaanottavaiseen maaperään. Kovin paljon järkiperäistä pohjaa tällä pelottelulla ei ole. Myynnin ikärajoihin ei olla koskemassa, ja kaupan ikärajakontrollivaatimukset ovat pysymässä vähintään yhtä tiukkoina kuin nykyään. Alkoholin välittäminen alaikäisille pysyy edelleen rangaistavana, ja vanhemmilla säilyy edelleen vastuu oman jälkikasvunsa toiminnasta.

Osa tämän miniuudistuksen vastustajien motiiveista on paljon raadollisempia. Päivittäistavarakaupan valikoimien laajentaminen kun vähentää Alkon myyntiä sekä vapautettavissa tuotteissa (alle 5,5-prosenttiset oluet, siiderit ja lonkerot) että muissa tuoteryhmissä. Uudistuksen myötä Suomessa juotaisiin siis todennäköisesti nykyistä vähemmän väkeviä, kun asiakasvirtoja ohjautuisi Alkosta tavalliseen kauppaan. Näistä itsekkäistä syistä myös Alko on viimeisen vähän reilun vuoden aikana harjoittanut aggressiivista lobbaustoimintaa ja jopa suoraa uhkailua yksittäisiä kansanedustajia kohtaan. Missä tahansa sivistysmaassa tällainen toiminta valtionyhtiöltä olisi silkka skandaali. Mutta ei Suomessa. 

Viime vuoden joulukuussa eduskunta joutui taas kerran pelastamaan päihdeäitien kuntoutuksen määrärahat, kun valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden eduskuntaryhmien voimin saatiin budjettiin läpi 1,75 miljoonan lisäys tähän tarkoitukseen. Esimerkiksi EHYT ry saa vuosittain ministeriöltä miljoonansa, kunhan jaksaa täyttää hakemuksen ohjeiden mukaan ja muistaa lähettää sen ajoissa. EHYT ry:lle on tälle vuodelle myönnetty RAY:n avustuksina yli 4,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 se sai kaksi miljoonaa toimitilojen hankintaan. Jokainen voi miettiä jo tämän esimerkin pohjalta, ovatko päihdeongelmista kärsivien auttamiseen suunnatut varat oikein priorisoidut. Onko tärkeämpää auttaa avun todellisia tarvitsijoita vai maksaa miljoonien eurojen tukirahoja järjestölle, joka käyttää rahojansa muun muassa poliitikkojen lobbaamiseen.

Toivotan eduskuntaryhmien johdolle nyt järkeä, jämäkkyyttä, johtajuutta ja selkärankaa sen osoittamiseen, että kun jostain on lyöty kättä päälle, siihen voidaan myös luottaa. Johtaminen on vaikeaa, eikä siihen pysty kuka tahansa. Se on johdonmukaisuutta, kykyä näyttää suuntaa, ja se vaatii paineensietokykyä. Sekä kykyä saada tuloksia aikaan. Loputtomiin jatkuva jappasu pienten ja yksinkertaisten asioiden kanssa ei ole kunniaksi kenellekään. Yllättäkää iloisesti, hoitakaa homma sovitusti maaliin ja laki vihdoin eduskuntaan. Näyttäkää, että ette ole kiukuttelulla ja uhkailulla painostettavissa. Sellaisia johtajia seuraa mielellään.

Ota kantaa