Turvaa tulevaisuudessakin

Blogi

Eduskunta käsittelee parhaillaan valtioneuvoston puolustuspoliittista selontekoa. Selonteko on ensimmäinen laatuaan, sillä aiemmin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on käsitelty samassa selonteossa. Kyseisellä selonteolla määritellään maamme turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kulmakivet seuraavalle vuosikymmenelle. Se tulee vaikuttamaan myös tuleviin hallituksiin yli 2020-luvun puoliväliin. 

Selonteossa todetaan selkeästi, että Venäjä tavoittelee etupiireihin perustuvaa turvallisuusrakennetta. Lisääntynyt epävarmuus lähialueellamme on saanut Suomen naapurivaltiot parantamaan puolustusvalmiuttaan ja lisäämään puolustusmenojaan. Sotilaallista voimankäyttöä tai sillä uhkaamista myöskään Suomea vastaan ei voida sulkea pois. EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna. Tämä ei ole pelottelua vaan tosiasia. Georgia, Krim ja Ukraina todistavat, että meidän on oltava yksimielisiä siitä, mitä ympärillämme tapahtuu ja mitä puolustusvoimilta tulevaisuudessa vaaditaan. 
 
Vaikka Suomi on kaiken aikaa säilyttänyt puolustuksensa perustana yleisen asevelvollisuuden, vaaditaan meiltäkin uusia satsauksia ja kehittymistä. Yksi selonteon tärkeimpiä linjauksia liittyykin rahaan ja resursseihin. Huolehtimalla kansallisesta puolustuskyvystämme, estämme sotilaallisen tyhjiön muodostumisen ja luomme vakautta lähialueellemme. 

Puolustushankintoihin osoitetut määrärahat nousevat asteittain 150 miljoonaan euroon (+ indeksikorotukset) vuodesta 2021 alkaen Ilkka Kanervan vetämän parlamentaarisen selvitysryhmän suositusten mukaisesti. Lisäksi valmiuden parantamiseen arvioidaan tarvittavan noin 55 miljoonaa euroa vuosittain alkaen vuodesta 2018. Lisäksi puolustusvoimien suorituskykyä parannetaan mm. kyberpuolustuksen- ja sotilastiedustelun osalta.

Merkittävin asia on kuitenkin ensi vuosikymmenellä vanhentuvien hävittäjien ja merivoimien alusten korvaaminen. Yhteensä näiden hintalappu on yli 10 miljardia euroa. Kyseessä ovat useampaa peräkkäistä hallitusta koskevat hankintapäätökset ja siksi parlamentaarinen yhteisymmärrys on välttämätöntä. Strategisista suorituskykyhankkeista puhuttaessa on muistettava, että me emme puhu vain ilmavoimien ja merivoimien kaluston uudistamisesta, vaan näiden aselajien olemassaolosta. Puolustus muodostuu kokonaisturvallisuudesta, toinen toistaan tukevista aselajeista ja kansalaisten kriisinsietokyvystä.

Puolustushallinto toimeenpanee edelleen sisäistä säästösuunnitelmaansa. Ylimääräisistä tiloista luovutaan ja henkilöstöjärjestelmää kehitetään. Tällä hetkellä puolustusvoimilla on palkattua henkilökuntaa noin 12 000, mikä on ehdoton vähimmäistarve nykyisten tehtävien toteuttamiseksi. 

Selonteon toinen keskeinen linjaus koskee Suomen puolustusyhteistyön kehittämistä. Suomi on laajasti verkottunut ja uusia kahdenvälisiä sopimuksia solmitaan koko ajan lisää sekä vanhoja syvennetään. Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on erityisasemassa. Suomelle tärkeitä kumppaneita ovat myös Yhdysvallat ja Nato. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka kuitenkin ylläpitää mahdollisuutta hakea jäsenyyttä. Suomen on omalta osaltaan pidettävä tämä portti auki.

Euroopan unioni on Suomelle turvallisuuspoliittinen valinta ja arvoyhteisö, jonka merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän. EU:ssa otetaan nyt askelia tiivistyvään yhteistyöhön. Suomen etu on olla etulinjassa edistämässä tätä.

Ota kantaa