Varusmiespalveluksen saapumiserien lisääminen

Blogi

Me suomalaiset olemme pitkäjänteisesti kehittäneet yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa maanpuolustustamme. Kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa tämä on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Maanpuolustuksen suunnittelukunnan viime vuonna teettämän tutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista tukee yleisen asevelvollisuusjärjestelmän säilyttämistä. Jotta kansallinen yksimielisyys säilyisi, on asevelvollisuuden kehityttävä ajassa.  

Nykyisellään palveluksen päättymisajat eivät palvele parhaiten varusmiesten ja -naisten tai yhteiskunnan etuja. Kotiutuminen tapahtuu usein hankalaan aikaan opiskelu- tai kesätyöpaikkaan hakemisen kannalta. Tästä seuraa automaattisesti välivuosi opintojen aloittamisessa.

Jätin viime lokakuussa puolustusministerille kirjallisen kysymyksen koskien asevelvollisten palvelukseen astumisajan siirtoa. Kysyin miten hallitus aikoo kehittää asevelvollisuusjärjestelmää, jotta turhilta välivuosilta opiskelussa vältytään. Ehdotin ministerille, että saapumiseriä voitaisiin siirtää kahdella kuukaudella eteenpäin, jolloin kotiutuminen tapahtuisi helmi- tai elokuun lopussa. Tällöin opinnot olisi mahdollista aloittaa jo syksyllä, ja keväällä jäisi riittävästi aikaa pääsykokeisiin valmistautumiseen.

Ministeri Jussi Niinistö vastasi, että puolustusvoimat pyrkii joustamaan omien velvoitteidensa puitteissa mahdollisimman paljon, jotta nuoret pääsevät jatkamaan opintojaan ja töitään. Kutsunnoissa asevelvollinen voi toivoa palveluksensa alkamisajankohdan- ja paikan. Palveluksen alkamisajankohtaan voi hakea muutosta pyytämällä lykkäystä, tai vastaavasti tuleva varusmies voi hakeutua palveluksen pikaiseen aloittamiseen. Palveluksen aikana varuskunnissa tarjotaan neuvontaa, tietoa työelämästä, sekä rauhallista työskentelytilaa pääsykokeisiin valmistautumiseen. Yksi suurimmista esteistä siirtää palvelukseen astumisaikaa olisi se, että vaativimmat harjoitukset sijoittuisivat joko yleiselle kesä- tai talvilomakaudelle. Tällöin henkilöstön palkkakulut nousisivat juhlapyhien lisien takia.

Tammikuun lopulla puolustusministeri Niinistö kertoi julkisuudessa, että varusmiespalveluksen muuttamista kolmen tai neljän saapumiserän malliin on syytä ryhtyä selvittämään. Saapumiserien lisäyksellä kehitettäisiin ensisijaisesti puolustusvoimien valmiutta vastata yllättäviin tilanteisiin. Samalla uudistus kuitenkin edesauttaisi myös varusmiesten mahdollisuuksia vaikuttaa omien opintojensa etenemiseen. Ministerin avaus useammasta saapumiserästä saattaisi olla toimiva ratkaisu turhien välivuosien estämiseksi.

Puolustusvoimien valmiuden kehittäminen on ensisijaisen tärkeää. Puolustushallinnossa on tehty monia uudistuksia, joilla puolustuskykymme turvataan muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Suomen sisäisen ja  ulkoisen turvallisuuden takaaminen nykypäivänä edellyttää uusia välineitä työkalupakkiin. Esimerkiksi uusi asevelvollisuuslaki, joka astui voimaan viime vuonna, mahdollistaa reserviläisten kutsumisen palvelukseen nopeasti. Tämä on yksi osa pakettia, jota kootaan puolustusvoimien valmiuden parantamiseksi. Lisäksi valmisteilla on uusi sotilastiedustelulaki sekä lakiesitys sotilaallisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta. 

Saapumiserien lisääminen kuuluu tähän valmiuden kehittämisen pakettiin, mutta se vaatii perusteellisen selvityksen ja arvion kouluttajaresurssien riittävyydestä.
Tälläkään hetkellä puolustusvoimien palkatun henkilökunnan henkilömitoitus ei kaikin osin vastaa sitä tehtävämäärää, josta henkilöstön tulisi selvitä. Emme voi olettaa, että samat henkilöt vastaavat useamman saapumiserän ja reserviläisten kouluttamisesta.

Puolustusministerin keskustelunavaus varusmiespalveluksen saapumiserien lisäämisestä on tervetullut. Keskustelua ei kuitenkaan käydä vain puolustushallinnossa, vaan myös oppilaitosten tulee pohtia, miten ne voivat edistää varusmiesten opiskelu- ja työelämään siirtymistä. Meidän poliitikkojen on puolestamme pidettävä huoli siitä, että puolustusvoimilla on sellaiset resurssit, että ne voivat suoriutua niille asetetuista tehtävistä.

Ota kantaa